Suomen varauduttava jättiurakkaan – Itämeren turvallisuusuhat edellyttävät uusia liikenneyhteyksiä länteen ja maailmalle
Itämeren haavoittuvuudet edellyttävät Suomelta uusia logistiikkareittejä turvaamaan liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle. Ulkomaanyhteyksien eri vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle jo tällä hallituskaudella. On ryhdyttävä selvittämään myös kiinteän yhteyden saamista Itämeren kautta, mukaan lukien silta-tunneli-yhteys Tukholmaan.
Geotalouden muutokset haastavat Suomea suhtautumaan uudella tavalla ulkomaanyhteyksien ja kansainvälisen saavutettavuuden kehittämiseen, vaatii EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Maamme länsi-integraatio koskee myös liikennettä: tarvitsemme vahvemmat liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle, jotta talous voi kasvaa ja ulkomaankauppa menestyä. Tätä edellyttää myös turvallisuustilanteen heikentyminen, mikä on jo konkretisoitunut Itämeren toistuvissa tuhotöissä. Siksi on tärkeää, että Nato-kumppanuuksiin rakentuu nyt vahva liikenneulottuvuus.”
”Uusien ulkomaanyhteyksien ja niiden eri vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle. On varauduttava siihen, että edessämme on yli hallituskausien jatkuva infrahankkeiden urakka, joka jatkuu vaiheittaisesti 2040- ja 2050-luvuille asti. Kokonaisuudessa on huomioitava myös satamien ja muun kotimaan liikenneinfran tarpeet.”
Työn pohjustamiseksi EK, Palta ja Rakennusteollisuus RT ovat tänään julkaisseet raportin liikenneyhteyksistä, joiden tarkempaa selvitystä suomalainen yrityskenttä erityisesti peräänkuuluttaa. Näiden selvitys on käynnistettävä jo tämän hallituskauden aikana:
- Kiinteä liikenneyhteys Itämeren kautta; kolmen silta-/tunnelivaihtoehdon analysointi.
- EU-raideleveys Haaparannasta Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle.
- Meriliikenteen turvallisuusuhkiin varautuminen ja keinot vihreän siirtymän vauhdittamiseen.
- Lentoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien polttoaineiden edistäminen.
Logistinen pussinperä on avattava
Yllä mainituilla selvityksillä tulee tähdätä siihen, että Suomi löytäisi kestäviä ratkaisuja isoon haavoittuvuuteensa: olemme logistinen pussinperä, jonka ulkomaankauppa perustuu nyt 95-prosenttisesti Itämeren merikuljetuksiin. Myös kotimarkkinayrityksillä on vahva riippuvuus Itämeren reiteistä ja lentoyhteyksistä.
Erityistä mielenkiintoa kohdistuu kiinteiden Itämeri-yhteyksien selvitykseen. Hallituksen tulee pureutua kolmeen uuteen vaihtoehtoiseen yhteysväliin: Helsinki–Tukholma (silta/ tunneli), Vaasa–Uumaja (silta/tunneli) ja Helsinki–Tallinna (tunneli). Näiden osalta on selvitettävä myös kumppanuusmahdollisuudet Pohjoismaiden ja Baltian kanssa sekä huomioitava EU:n tahtotila pääkaupunkien yhdistämisestä suurnopeusjunillla.
Tutustu tarkemmin Destian laatimaan raporttiin, joka on tehty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta:
Suomen uudet liikenneyhteydet maailmalle – yritysten odotuksia kansainvälisen saavutettavuuden parantamiseksi
Lisätiedot:
EK: johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, tiina.haapasalo@ek.fi
Palta: liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen, puh. 040 588 1071, petri.laitinen@palta.fi
Rakennusteollisuus RT: varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803, paavo.syrjo@rt.fi
Destia: DI Riku Huhta puh: 040 761 0243 riku.huhta@destia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eastern Flank -kokous on erinomainen osoitus Suomen EU-aloitteellisuudesta15.12.2025 12:32:43 EET | Tiedote
Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme