Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat

Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin yksityisten palvelualojen työntekijöiden työoloja ja elintapoja. Yli kolmasosa heistä oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisintä turvallisuusalalla.

Vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio oli muita epäterveellisempi: he käyttivät useammin sokeroituja juomia ja harvemmin runsaskuituisia viljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kasviöljyjä, kalaa, maitoa, pähkinöitä ja siemeniä. Punaista ja prosessoitua lihaa he käyttivät muita harvemmin. 

– Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa vakavaa ruokaturvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille ja toimintakyvyn heikkenemiselle, mikä lisää terveyden eriarvoisuutta ja yhteiskunnan terveydenhoitokuluja, kertoo ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ruokaturvattomuus on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntyneisiin terveydenhuoltokäynteihin sekä heikompaan työkykyyn. 

Ruokaturvattomuus uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa

PAMEL-tutkimukseen osallistui miltei 6500 Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsentä, joista suurin osa oli työssäkäyviä. Saman hankkeen aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että vakavaa ruokaturvattomuutta selitti erityisesti tulojen riittämättömyys, huonoksi koettu terveys ja nuori ikä. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisempää lapsiperheissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla.

Työpaikkaruokailu tai lounasetu oli PAMin vuoden 2022 kyselyyn vastanneista järjestetty kolmannekselle, mutta heistä vain pieni osa käytti etua. Joka kymmenes työntekijä ei syönyt lounasta lainkaan työpäivän aikana. Tutkijoiden mukaan edullisen ja terveellisen ravintoedun mahdollistaminen on tärkeää terveyserojen kaventamiseksi.

– Ruokaturvattomuus vaikuttaa koko perheeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on tärkeää turvata pienituloisen työvoiman työkyky ja terveys. Suomi on sitoutunut YK:n Oikeus ruokaan -sopimukseen, joka takaa kaikille oikeuden vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, joiden on katettava riittävä ravinto ja muut elämän perustarpeet, Meinilä sanoo.

Alkuperäinen tutkimus

Joutsi R, Walsh HM, Lehto E, Saari T, Rahkonen O, Nevalainen J, Erkkola M, Meinilä J. Does food insecurity compromise diet quality among Finnish private sector service workers? Public Health Nutr 2024 Nov 22;27(1):e250. doi: 10.1017/S1368980024002386.