Älykello voi pian tunnistaa sydämen vajaatoiminnan
Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan tunnistaa sydämen vajaatoiminta tarkemmin ja helpommin kuin on aiemmin pidetty mahdollisena. Tutkimus toteutettiin kardiologian ja laskennallisen fysiikan välisessä monitieteisessä yhteistyössä, ja se on jatkoa tiimin aiemmille läpimurroille mm. sydänperäisen äkkikuoleman riskin ennustamisessa.

Tampereen yliopiston tutkijat ovat saavuttaneet merkittävän edistysaskeleen sydänsairauksien diagnostiikassa. Uuden tutkimuksen mukaan sydämen vajaatoiminta voidaan tunnistaa luotettavasti sydämen sykevälien ominaisuuksista, joita voidaan mitata ammattilaitteiden lisäksi esimerkiksi älykelloilla.
Uusi menetelmä perustuu aikasarja-analyysiin, jonka on kehittänyt professori Esa Räsäsen johtama laskennallisen fysiikan tutkimusryhmä. Tällä analyysillä voidaan tutkia sykevälien keskinäisiä riippuvuuksia eri aikaskaaloilla sekä muita monimutkaisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä erilaisille sydänsairauksille.
Tutkimuksessa analysoitiin useita kansainvälisiä tietokantoja, jotka sisälsivät pitkäaikaisia EKG-mittauksia terveiltä ja sydänsairauksista kärsiviltä potilailta. Erityisesti tutkimus keskittyi sydämen vajaatoiminnan erottamiseen terveistä koehenkilöistä sekä eteisvärinäpotilaista. Uuden menetelmän avulla sydämen vajaatoiminta tunnistettiin 90%:n tarkkuudella, mikä osoittaa menetelmän olevan tehokas ja luotettava diagnostiikan apuväline.
Edullisempaa ja saavutettavampaa sydänterveyden seurantaa
Nykyisin sydämen vajaatoiminnan diagnosointi perustuu usein kalliisiin ja aikaa vieviin kuvantamismenetelmiin, kuten sydämen ultraäänitutkimukseen. Aiemmin vajaatoiminnan havaitseminen pelkistä sykeväleistä on ollut äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos potilaalla on säännöllinen sinusrytmi. Sen sijaan eteisvärinä on paljon helpompi tunnistaa ja se onnistuu jo monilla kuluttajalaitteilla.
Uusi menetelmä mahdollistaa sydämen vajaatoiminnan seulonnan huomattavasti helpommin ja kustannustehokkaammin esimerkiksi kuluttajille suunnatuilla sykemittareilla ja älykelloilla. Tämä voisi mahdollistaa sydänsairauksien varhaisemman havaitsemisen ja siten parantaa potilaiden hoitoa ja ennustetta.
– Uusi menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia digitaaliseen terveydenhuoltoon ja potilaiden itsearviointiin, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Teemu Pukkila.
– Tämä tutkimus avaa uuden mahdollisuuden sydämen vajaatoiminnan varhaiseen tunnistamiseen jokaisen saatavissa olevilla laitteilla ilman raskasta lääketieteellistä diagnostiikkaa, sanoo tutkimukseen osallistunut ja Tays Sydänsairaalassa työskentelevä kardiologian professori Jussi Hernesniemi.
Tutkimusryhmässä kehitettyjä menetelmiä on aiemmin käytetty mm. sydänperäisen äkkikuoleman ennustamisessa sekä urheilun metabolisten kynnysarvojen selvittämisessä. Seuraavaksi tutkimusryhmä pyrkii vahvistamaan tulokset isommilla aineistoilla sekä selvittämään, miten vastaavilla menetelmillä voisi tunnistaa muita sydänsairauksia vielä tarkemmin. Tulokset antavat lupaavia näyttöjä siitä, miten kehittyneet algoritmit voivat mullistaa sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikan ja hoidon.
Tutkimus on julkaistu Heart Rhythm O2-lehdessä 31.1.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa Räsänen
050 301 3386
esa.rasanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme