Älykello voi pian tunnistaa sydämen vajaatoiminnan
Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan tunnistaa sydämen vajaatoiminta tarkemmin ja helpommin kuin on aiemmin pidetty mahdollisena. Tutkimus toteutettiin kardiologian ja laskennallisen fysiikan välisessä monitieteisessä yhteistyössä, ja se on jatkoa tiimin aiemmille läpimurroille mm. sydänperäisen äkkikuoleman riskin ennustamisessa.

Tampereen yliopiston tutkijat ovat saavuttaneet merkittävän edistysaskeleen sydänsairauksien diagnostiikassa. Uuden tutkimuksen mukaan sydämen vajaatoiminta voidaan tunnistaa luotettavasti sydämen sykevälien ominaisuuksista, joita voidaan mitata ammattilaitteiden lisäksi esimerkiksi älykelloilla.
Uusi menetelmä perustuu aikasarja-analyysiin, jonka on kehittänyt professori Esa Räsäsen johtama laskennallisen fysiikan tutkimusryhmä. Tällä analyysillä voidaan tutkia sykevälien keskinäisiä riippuvuuksia eri aikaskaaloilla sekä muita monimutkaisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä erilaisille sydänsairauksille.
Tutkimuksessa analysoitiin useita kansainvälisiä tietokantoja, jotka sisälsivät pitkäaikaisia EKG-mittauksia terveiltä ja sydänsairauksista kärsiviltä potilailta. Erityisesti tutkimus keskittyi sydämen vajaatoiminnan erottamiseen terveistä koehenkilöistä sekä eteisvärinäpotilaista. Uuden menetelmän avulla sydämen vajaatoiminta tunnistettiin 90%:n tarkkuudella, mikä osoittaa menetelmän olevan tehokas ja luotettava diagnostiikan apuväline.
Edullisempaa ja saavutettavampaa sydänterveyden seurantaa
Nykyisin sydämen vajaatoiminnan diagnosointi perustuu usein kalliisiin ja aikaa vieviin kuvantamismenetelmiin, kuten sydämen ultraäänitutkimukseen. Aiemmin vajaatoiminnan havaitseminen pelkistä sykeväleistä on ollut äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos potilaalla on säännöllinen sinusrytmi. Sen sijaan eteisvärinä on paljon helpompi tunnistaa ja se onnistuu jo monilla kuluttajalaitteilla.
Uusi menetelmä mahdollistaa sydämen vajaatoiminnan seulonnan huomattavasti helpommin ja kustannustehokkaammin esimerkiksi kuluttajille suunnatuilla sykemittareilla ja älykelloilla. Tämä voisi mahdollistaa sydänsairauksien varhaisemman havaitsemisen ja siten parantaa potilaiden hoitoa ja ennustetta.
– Uusi menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia digitaaliseen terveydenhuoltoon ja potilaiden itsearviointiin, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Teemu Pukkila.
– Tämä tutkimus avaa uuden mahdollisuuden sydämen vajaatoiminnan varhaiseen tunnistamiseen jokaisen saatavissa olevilla laitteilla ilman raskasta lääketieteellistä diagnostiikkaa, sanoo tutkimukseen osallistunut ja Tays Sydänsairaalassa työskentelevä kardiologian professori Jussi Hernesniemi.
Tutkimusryhmässä kehitettyjä menetelmiä on aiemmin käytetty mm. sydänperäisen äkkikuoleman ennustamisessa sekä urheilun metabolisten kynnysarvojen selvittämisessä. Seuraavaksi tutkimusryhmä pyrkii vahvistamaan tulokset isommilla aineistoilla sekä selvittämään, miten vastaavilla menetelmillä voisi tunnistaa muita sydänsairauksia vielä tarkemmin. Tulokset antavat lupaavia näyttöjä siitä, miten kehittyneet algoritmit voivat mullistaa sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikan ja hoidon.
Tutkimus on julkaistu Heart Rhythm O2-lehdessä 31.1.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa Räsänen
050 301 3386
esa.rasanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme