Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä
Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa.
Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen mediatiedote 12.2.2025
Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marras–joulukuussa 2024. Kyselyn teemana oli generatiivinen tekoäly työpaikoilla. Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, joka keskittyy erityisesti datan ja sisällön luomiseen.
– Tulosten perusteella generatiivinen tekoäly työsuojelukysymyksenä tai ratkaisukeinona työturvallisuuden seuraamiseen on tällä hetkellä vähäistä. Työsuojelunäkökulma on ehkä ollut vahvemmin mukana muiden tekoälyä hyödyntävien teknologioiden käyttöönotossa, esimerkiksi roboteissa, summaa erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.
Vain harvassa organisaatiossa on tekoälystrategia
Työsuojelupaneelin vastaajista vain viisi prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan edelläkävijätyöpaikka, jossa hyödynnetään jo laajasti generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Vajaan kolmanneksen (29 %) työpaikalla seurattiin aktiivisesti kehitystä ja hyödynnettiin erilaisia sovelluksia jonkin verran.
– Ero yksityisen ja muiden sektoreiden välillä oli varsin suuri: yksityisen sektorin vastaajista yli kolmannes (36 %) arvioi oman työpaikkansa edelläkävijäksi tai seuraavan aktiivisesti kehitystä ja hyödyntävänsä tekoälyä jonkin verran. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli 23 prosenttia, toteaa Hanna Uusitalo.
– Yksityisen sektorin vastaajista 17 prosenttia myös ilmoitti, että omalla työpaikalla on tekoälystrategia. Muilla sektoreilla vastaava prosentti oli kaksi, jatkaa Hanna Uusitalo.
Hyötyä etenkin tiedonhakuun ja -käsittelyyn
Yksittäiset työntekijät käyttävät generatiiviseen tekoälyyn pohjaavia sovelluksia tavallisimmin oman työnsä tukena (62 %).
Useimmin tekoälyn käyttöönoton motiivina olivat:
- halu pysyä teknologisen kehityksen mukana (47 %)
- halu kehittyä ja kokeilla uusia toimintatapoja (46 %)
- työn sujuvoittaminen (44 %)
- rutiinitehtävien karsiminen (43 %).
Useimmiten tekoälyn hyödyllisen käytön arvioitiin liittyvän seuraaviin:
- tiedonhaku (34 %)
- tiedonkäsittely (esim. luonnostelu ja tiivistäminen) (31 %)
- asiakaspalvelu (esim. chat-botti) (14 %)
- tuote- ja palvelukehitys (13 %) ja
- liiketoimintaprosessien tukeminen (11 %).
Tekoälyn käyttö oli huomioitu joidenkin vastaajien (8 %) riskinarvioinnissa. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvinä työsuojeluriskeinä tunnistettiin useimmin tiedon luotettavuus ja virheellinen tieto, joista esimerkkeinä ovat tekoälyn laatimat työohjeet ja tekoälyn luoman virheellisen tiedon hyödyntäminen ja jakaminen tarkistamattomana eteenpäin. Lisäksi riskinä mainittiin osaamattomuus tekoälyn käytössä ja hyödyntämisessä.
Henkilöstöä osallistettu vähän käyttöönotossa
Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että henkilöstön käyttöön on tarjottu turvallisia tekoälysovelluksia (21 %), mutta vain harvoilla työpaikoilla henkilöstö on ollut mukana pohtimassa tekoälyn käyttöönottoa (13 %). Muutenkin työsuojelupaneelin tulokset kertovat, että työpaikoilla on tehty varsin vähän henkilöstön osallisuutta ja osaamista vahvistavia generatiiviseen tekoälyyn liittyviä toimenpiteitä.
– Näyttää siltä, että valitettavan harvoilla työpaikoilla on koulutettu ja ohjeistettu henkilöstöä, varattu aikaa tekoälysovellusten käytön harjoitteluun ja seurattu tekoälysovellusten käyttöönoton vaikutuksia työhön ja toimintaan. Samaan aikaan vajaa neljännes (23 %) vastaajista kuitenkin arvioi, että generatiivisen tekoälyn kehitys on lisännyt henkilöstön osaamisen kehittämisen tarvetta, toteaa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Kuivalainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Tekoälyn vaikutuksia arvioitaessa reilu kymmenes vastaajista katsoi tekoälyn vaikuttaneen myönteisesti toimintaan työpaikalla: tekoäly oli tehostanut työtä (14 %) ja parantanut työn laatua (11 %). Toisaalta yhtä moni arvioi, että tekoäly on luonut tarvetta uusille osaajille (11 %) ja herättänyt pelkoja henkilöstön keskuudessa (11 %). Kaikkiaan tekoälyn vaikutusten arvioitiin kuitenkin olleen pääsääntöisesti vielä hyvin vähäiset omalla työpaikalla.
Tekoälyn käytön kehittämisestä työpaikoilla vastasi tavallisimmin työpaikan ICT/IT-ryhmä tai -henkilöt sekä johto/johtoryhmä. Varsin moni vastaajista kuitenkin myös katsoi, ettei kehityksestä vastaa kukaan tai mitään tahoa ei ole nimetty tehtävään.
Tutustu Työsuojelupaneeliin
- Työsuojelupaneelin tekoälyyn liittyvien kysymysten aineisto löytyy Työelämätieto-palvelusta: Työsuojelu ja tekoäly
- Työsuojelupaneelin toistuvan kyselyn aineisto 2019–2024 löytyy Työelämätieto-palvelusta: Työsuojelupaneeli tarjoaa ajankohtaista tilannetietoa
- Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle.
- Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön.
- Tuorein kysely tehtiin marras–joulukuussa 2024. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille, joista kyselyyn vastasi 255 henkilöä.
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. 043 824 0034, hanna.uusitalo@ttl.fi
- Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Kuivalainen, Työturvallisuuskeskus, p. 044 5024080, mikko.kuivalainen@ttk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: lokakuu 202522.10.2025 08:15:46 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kymmenen tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi etätyöterveysneuvotteluja, hybridityön vaikutuksia hyvinvointiin ja sitä, millaista työpainetta asiantuntijat kokevat. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme