Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?
7.2.2025 08:24:00 EET | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.
Peruna ei ole vain peruna, vaan eri lajikkeista löytyy sopiva peruna kuhunkin käyttötarkoitukseen. Oikean lajikkeen valitsemalla varmistat, että keitinperunat eivät “räjähdä” kattilaan tai että muusista tulee samettisen sileää. Suomessa viljellään useita perunalajikkeita, jotka ovat saavuttaneet suosiota sekä viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.
Vuonna 2024 eniten viljeltyjä lajikkeita olivat muun muassa Annabelle, Afra, Gala, Melody, Colomba, Solist, Marabel ja Sunita. Kiinteä Annabelle-lajike on noussut viime vuosien aikana suosituimmaksi lajikkeeksi. Suomessa käytetään eniten kiinteitä lajikkeita ja lähes yhtä paljon yleisperunaksi luokiteltavia lajikkeita.
Kaupassa voit tutkailla lajikkeita, tai sitten valita perunat pakkauksen värin mukaan: punaisessa pussissa on jauhoinen peruna, joka sopii erinomaisesti vaikkapa muusiin, vihreässä pakkauksessa kiinteä peruna, josta syntyy maukas perunasalaatti tai keitto, ja keltaisessa moneen sopiva yleisperuna.
Ravitsevaa ja ympäristöystävällistä
Vuonna 2024 Suomessa viljeltiin perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8 410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2 750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4 840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria. Viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue.
Peruna on ravintoarvoiltaan erinomainen: se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Lisäksi peruna on rasvaton, laktoositon ja gluteeniton, mikä tekee siitä sopivan monenlaisiin ruokavalioihin. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset, ja kotimainen peruna tuotetaan lähellä, joten se on myös ympäristöystävällinen valinta. Tuoreissa ravitsemussuosituksissa peruna todettiin oivalliseksi valinnaksi.
Perunan mieto maku ja monipuolisuus tekevät siitä suositun raaka-aineen erilaisiin ruokiin. Koska viimeksi teit herkullista perunasalaattia, tai maukkaita uuniperunoita? Keitetty peruna ei ole hävikkiä, vaan muuttuu superherkuksi perunamunakkaassa tai vaikkapa sämpylätaikinassa.
Kotona peruna kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Kotimaista varastoperunaa on hyvin saatavilla uuteen satokauteen saakka.
Perunan matka Andeilta suomalaisten ruokapöytiin
Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla ja vakiinnutti asemansa peruselintarvikkeena 1800-luvun aikana. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja maaperään, ja siitä on tullut olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.
10.–16.2. vietetään Suomessa perunaviikkoa.
Katso myös perunalajikkeet jauhoisuuden mukaan täältä: https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
Vaihtelua perunaherkkuihin:
Nachopelti perunasta: https://www.mtk.fi/-/peruna-nachopelti
Perunamunakas: https://www.mtk.fi/-/perunamunakas-1
Valkosipuliperunat viikonlopun päivällispöytään: https://www.mtk.fi/-/valkosipuliperunat
Lisätiedot:
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna ja sokeri, MTK, 040 558 0512
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
MTK:n Tero Hemmilä: Maatalouden investointivelka on kartoitettava kansallisen ruokaturvan varmistamiseksi5.11.2026 16:00:00 EET | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä esittää valtakunnallista selvitystä maatalouden kasvavasta investointivelasta ja sen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Maatalouden heikko kannattavuus ja pääomien puute ovat jo vuosia heikentäneet tilojen mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä korvausinvestointeja. Hemmilä varoittaa, että tuotantokyvyn rapautuminen tapahtuu hitaasti ja jää siksi helposti akuuttien kriisien varjoon.
MTK: Ennallistamisen avoimet kysymykset uhkaavat johtaa yksityisiä maita harmaaseen suojeluun5.11.2026 14:42:37 EET | Tiedote
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma etenee EU-komissioon tilanteessa, jossa useita maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä määritelmiä ja kriteerejä on edelleen ratkaisematta. MTK varoittaa, että väljät tai puuttuvat määritelmät voivat alkaa rajoittaa maanomistajien ja markkinatoimijoiden päätöksiä jo ennen varsinaisten ennallistamistoimien käynnistymistä.
Muistutuskutsu: Peltokasviseminaari 6.11. – Mitä Suomen pelloilla viljellään vuoden 2030 jälkeen?4.11.2026 09:53:42 EET | Kutsu
MTK keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa pureudutaan EU-maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, viljamarkkinoiden näkymiin ja siihen, miten ne vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin pelloilla. Mitä Suomessa kannattaa viljellä tulevaisuudessa?
MTK: Harmaa suojelu leviää yksityismetsissä – uusi liito-oravatulkinta voi maksaa miljardeja3.11.2026 09:45:38 EET | Tiedote
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta metsänkäsittelyssä on tehty uusi viranomaistulkinta, joka uhkaa kasvattaa merkittävästi metsänomistajien omaisuuteen kohdistuvia rajoituksia. MTK:n arvion mukaan Lupa- ja valvontaviraston esittämä puolen hehtaarin pakkosuojelu sekä sen ympärille tuleva muutaman hehtaarin varoalue voisivat merkitä metsänomistajille valtakunnallisesti jopa 5–10 miljardin euron laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme