Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?
7.2.2025 08:24:00 EET | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.
Peruna ei ole vain peruna, vaan eri lajikkeista löytyy sopiva peruna kuhunkin käyttötarkoitukseen. Oikean lajikkeen valitsemalla varmistat, että keitinperunat eivät “räjähdä” kattilaan tai että muusista tulee samettisen sileää. Suomessa viljellään useita perunalajikkeita, jotka ovat saavuttaneet suosiota sekä viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.
Vuonna 2024 eniten viljeltyjä lajikkeita olivat muun muassa Annabelle, Afra, Gala, Melody, Colomba, Solist, Marabel ja Sunita. Kiinteä Annabelle-lajike on noussut viime vuosien aikana suosituimmaksi lajikkeeksi. Suomessa käytetään eniten kiinteitä lajikkeita ja lähes yhtä paljon yleisperunaksi luokiteltavia lajikkeita.
Kaupassa voit tutkailla lajikkeita, tai sitten valita perunat pakkauksen värin mukaan: punaisessa pussissa on jauhoinen peruna, joka sopii erinomaisesti vaikkapa muusiin, vihreässä pakkauksessa kiinteä peruna, josta syntyy maukas perunasalaatti tai keitto, ja keltaisessa moneen sopiva yleisperuna.
Ravitsevaa ja ympäristöystävällistä
Vuonna 2024 Suomessa viljeltiin perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8 410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2 750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4 840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria. Viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue.
Peruna on ravintoarvoiltaan erinomainen: se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Lisäksi peruna on rasvaton, laktoositon ja gluteeniton, mikä tekee siitä sopivan monenlaisiin ruokavalioihin. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset, ja kotimainen peruna tuotetaan lähellä, joten se on myös ympäristöystävällinen valinta. Tuoreissa ravitsemussuosituksissa peruna todettiin oivalliseksi valinnaksi.
Perunan mieto maku ja monipuolisuus tekevät siitä suositun raaka-aineen erilaisiin ruokiin. Koska viimeksi teit herkullista perunasalaattia, tai maukkaita uuniperunoita? Keitetty peruna ei ole hävikkiä, vaan muuttuu superherkuksi perunamunakkaassa tai vaikkapa sämpylätaikinassa.
Kotona peruna kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Kotimaista varastoperunaa on hyvin saatavilla uuteen satokauteen saakka.
Perunan matka Andeilta suomalaisten ruokapöytiin
Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla ja vakiinnutti asemansa peruselintarvikkeena 1800-luvun aikana. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja maaperään, ja siitä on tullut olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.
10.–16.2. vietetään Suomessa perunaviikkoa.
Katso myös perunalajikkeet jauhoisuuden mukaan täältä: https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
Vaihtelua perunaherkkuihin:
Nachopelti perunasta: https://www.mtk.fi/-/peruna-nachopelti
Perunamunakas: https://www.mtk.fi/-/perunamunakas-1
Valkosipuliperunat viikonlopun päivällispöytään: https://www.mtk.fi/-/valkosipuliperunat
Lisätiedot:
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna ja sokeri, MTK, 040 558 0512
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kenen ehdoilla kuntia rakennetaan? Yhdyskuntakehittämislaki tarvitsee vahvemman maanomistajanäkökulman17.9.2026 10:49:43 EEST | Tiedote
Valtioneuvosto lähetti tiistaina 15. syyskuuta eduskunnalle esityksen uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi. MTK katsoo, että esitys painottaa edelleen liikaa kuntien maapoliittista itsevaltiutta.
Ruokaa roskiin miljoonia kiloja – Hävikkiviikko kannustaa hyödyntämään satokauden tuotteita16.9.2026 09:03:00 EEST | Tiedote
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 21.–27.9.2026. Tänä vuonna kampanja kannustaa hyödyntämään satokauden kasviksia ja pohtimaan, miten sesongin tuotteiden käyttö voi vähentää ruokahävikkiä. MTK muistuttaa, että ruokahävikin vähentäminen alkaa jo alkutuotannossa ja jatkuu kuluttajien arjen valinnoissa.
Seitsemän järjestön yhteinen viesti: kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus turvattava myös 2030-luvulla15.9.2026 10:03:09 EEST | Tiedote
Ruokahuollon turvaamiseksi kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, esittävät MTK, SLC, Siipikarjaliitto ry, Kauppapuutarhaliitto ry, Pihvikarjaliitto ry, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry. Taustalla on järjestöjen huoli kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden nopeasta heikkenemisestä, joka vaikuttaa eri toimialoihin. Jotta kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuusongelmat voidaan välttää, ympäristölupaprosessien tulee olla jatkossa ennakoitavia ja niiden tulee sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita.
Alpuan Kalavesien osakaskunnalle MTK Säätiön merkittävä tunnustus – ”Nykyaikainen esimerkki itsepäisestä gallialaiskylästä”12.9.2026 13:01:20 EEST | Tiedote
MTK-Säätiö on myöntänyt 10 000 euron palkinnon Raahen Alpuan kylässä toimivalle kalavesien osakaskunnalle. Kalastuskunta on malliesimerkki siitä, miten vapaaehtoiset voivat kehittää vaikuttavasti alueen elinvoimaa ja erätaloutta, palkintoraati kiittelee.
Puinnit etenevät sateiden lomassa – viljasadosta odotetaan lähelle tavanomaista9.9.2026 08:41:33 EEST | Tiedote
Pellolla etenevä puimuri on varma syksyn merkki. Sadonkorjuu on nyt käynnissä eri puolilla Suomea, mutta puintien etenemisessä on suuria alueellisia eroja. Sateet ovat paikoin keskeyttäneet töitä, ja poutapäiviä tarvitaan erityisesti lakoontuneiden kasvustojen korjaamiseen. Tähän mennessä puidun viljan määrä ja laatu ovat olleet monilla alueilla pääosin hyviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme