Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?
7.2.2025 08:24:00 EET | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.
Peruna ei ole vain peruna, vaan eri lajikkeista löytyy sopiva peruna kuhunkin käyttötarkoitukseen. Oikean lajikkeen valitsemalla varmistat, että keitinperunat eivät “räjähdä” kattilaan tai että muusista tulee samettisen sileää. Suomessa viljellään useita perunalajikkeita, jotka ovat saavuttaneet suosiota sekä viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.
Vuonna 2024 eniten viljeltyjä lajikkeita olivat muun muassa Annabelle, Afra, Gala, Melody, Colomba, Solist, Marabel ja Sunita. Kiinteä Annabelle-lajike on noussut viime vuosien aikana suosituimmaksi lajikkeeksi. Suomessa käytetään eniten kiinteitä lajikkeita ja lähes yhtä paljon yleisperunaksi luokiteltavia lajikkeita.
Kaupassa voit tutkailla lajikkeita, tai sitten valita perunat pakkauksen värin mukaan: punaisessa pussissa on jauhoinen peruna, joka sopii erinomaisesti vaikkapa muusiin, vihreässä pakkauksessa kiinteä peruna, josta syntyy maukas perunasalaatti tai keitto, ja keltaisessa moneen sopiva yleisperuna.
Ravitsevaa ja ympäristöystävällistä
Vuonna 2024 Suomessa viljeltiin perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8 410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2 750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4 840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria. Viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue.
Peruna on ravintoarvoiltaan erinomainen: se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Lisäksi peruna on rasvaton, laktoositon ja gluteeniton, mikä tekee siitä sopivan monenlaisiin ruokavalioihin. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset, ja kotimainen peruna tuotetaan lähellä, joten se on myös ympäristöystävällinen valinta. Tuoreissa ravitsemussuosituksissa peruna todettiin oivalliseksi valinnaksi.
Perunan mieto maku ja monipuolisuus tekevät siitä suositun raaka-aineen erilaisiin ruokiin. Koska viimeksi teit herkullista perunasalaattia, tai maukkaita uuniperunoita? Keitetty peruna ei ole hävikkiä, vaan muuttuu superherkuksi perunamunakkaassa tai vaikkapa sämpylätaikinassa.
Kotona peruna kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Kotimaista varastoperunaa on hyvin saatavilla uuteen satokauteen saakka.
Perunan matka Andeilta suomalaisten ruokapöytiin
Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla ja vakiinnutti asemansa peruselintarvikkeena 1800-luvun aikana. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja maaperään, ja siitä on tullut olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.
10.–16.2. vietetään Suomessa perunaviikkoa.
Katso myös perunalajikkeet jauhoisuuden mukaan täältä: https://www.mtk.fi/-/muu-kasvituotanto-1
Vaihtelua perunaherkkuihin:
Nachopelti perunasta: https://www.mtk.fi/-/peruna-nachopelti
Perunamunakas: https://www.mtk.fi/-/perunamunakas-1
Valkosipuliperunat viikonlopun päivällispöytään: https://www.mtk.fi/-/valkosipuliperunat
Lisätiedot:
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna ja sokeri, MTK, 040 558 0512
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK:n Hemmilä: Ruokamarkkinoiden reagoitava nopeasti Iranin sodan synnyttämään kustannuskriisiin28.4.2026 12:51:10 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Tero Hemmilä vaatii koko ruokaketjussa nopeita toimia Iranin sodan aiheuttaman kustannuskriisin hillitsemiseksi maataloudessa. Hallituksen kehysriihi ei tarjonnut ratkaisuja tilanteeseen, joka heijastuu jo suoraan kotimaiseen ruoantuotantoon. Sen takia markkinoiden on reagoitava.
Jokakeväinen puheenaihe: miksi lantaa levitetään?23.4.2026 12:29:44 EEST | Tiedote
Kevät tuo tullessaan valon, sulavat pellot ja monille myös tutun tuoksun. Lannan haju jakaa mielipiteitä, mutta yleensä se viipyy ilmassa vain hetken. Sitä vastoin vaikutukset ulottuvat pitkälle kasvukauteen ja koko ruoantuotantoon. Peltojen lannoitus onkin yksi kevään olennaisimmista – ja myös positiivisimmista – maatalouden merkeistä.
Kehysriihi ei tuonut ratkaisuja maatalouden kustannuskriisiin, metsäsektori unohtui22.4.2026 22:51:50 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihi ei löytänyt vastauksia maatalouden akuuttiin kustannuskriisiin. Energiaveron palautukseen kahdeksi vuodeksi tehty 10 miljoonan euron korotus ei korjaa tilannetta, jossa satojen miljoonien eurojen kustannusnousut lannoitteisiin ja polttoaineisiin kasaantuvat nopeasti maatiloille. On pettymys, ettei hallitus vastannut MTK:n esitykseen 100 miljoonan euron kriisituesta.
Metsänhoitoyhdistykset uudistavat puukaupan ja metsänomistamisen palveluita22.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Metsänhoitoyhdistys-ketjussa kehitetään palveluja niin, että ne vastaavat entistä paremmin tämän päivän metsänomistajien tarpeisiin. Uudistusten ytimessä ovat metsänomistajan tavoitteet. Metsänhoitoyhdistyksissä halutaan varmistaa, että jokainen metsänomistaja saa aiempaa paremmin tietoa erilaisista vaihtoehdoista, niiden vaikutuksista ja siitä, mikä ratkaisu sopii juuri omaan tilanteeseen.
Kehysriihessä turvattava ruoantuotanto, huoltovarmuus ja metsät20.4.2026 10:03:12 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii hallitukselta kehysriihen yhteydessä konkreettisia päätöksiä maatalouden kriisin ratkaisemiseksi, huoltovarmuuden vahvistamiseksi ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Iranin sodan seuraukset vaativat päättäjiltä nopeita toimia, elinkeinojen elinvoima pitkää sitoutumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme