Vuoden 2024 aikana kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset kasvoivat
Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa lisää suomalaisiin sijoitusrahastoihin[1]. Selvästi eniten (1,0 mrd. euron edestä) uusia sijoituksia tehtiin osakerahastoihin ja seuraavaksi eniten (500 milj. euron edestä) korkorahastoihin. Rahastotyypeistä ainoastaan kiinteistörahastoista tehtiin lunastuksia enemmän kuin uusia sijoituksia, nettomääräisesti 240 milj. euron edestä.
Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2024 aikana yli 3 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 38,7 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli merkittävä määrä sijoituksia (arviolta 25,1 mrd. euron edestä[2]) kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.
Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet myös sijoittivat 1,2 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[3], ja omistusten arvo kasvoi 1,0 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien rahasto-osuusomistukset ulkomaisista sijoitusrahastoista olivat 8,6 mrd. euroa, kun vuosi sitten vastaavana aikana ne olivat 6,5 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta sijoituksia (arviolta 10,5 mrd. euron edestä) ulkomaisiin sijoitusrahastoihin.
Suomalaisten kotitalouksien hallussa olevat ulkomaiset osakkeet tuottivat kotimaisia paremmin vuoden 2024 aikana
Vuoden 2024 lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia[4] 46,5 mrd. euron edestä, mikä on 1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Suurin osa (85 %) kotitalouksien omistamista pörssinoteeratuista osakkeista oli kotimaisten yritysten osakkeita. Ulkomaisten osakkeiden osuus omistuksista on kuitenkin kasvanut. Vuoden 2024 lopussa osuus oli 15 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 13 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti[5] 1,6 mrd. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin.
Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuottoprosentti[6] oli nolla vuoden 2024 aikana; ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 18 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet saivat osinkoja suomalaisilta yrityksiltä 1,9 mrd. euron edestä, mutta osakkeiden arvo laski lähes saman verran. Vastaavana aikana ulkomaisten osakeomistusten arvo kasvoi 0,9 mrd. euroa ja ulkomaisilta yrityksiltä kotitaloudet saivat osinkoja 170 milj. euron edestä.
Määräaikais- ja sijoitustalletusten korot laskeneet
Vuoden 2024 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta oli 110,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 1,4 %. Vuoden 2024 aikana kotitaloudet siirsivät varojaan 4,9 mrd. euroa korkeampikorkoisille talletustileille, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin rahaa virtasi 9,3 mrd. euroa näihin talletuksiin. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien talletustileillä olevista varoista 61 % oli yön yli -talletuksia (sis. käyttötilit), 14 % määräaikaistalletuksia ja 25 % sijoitustalletuksia[7].
Talletuskannan keskikorko alkoi laskea vuoden 2024 aikana. Joulukuussa talletuskannan keskikorko oli 1,23 %. Joulukuussa 2024 määräaikaistalletuskannan keskikorko laski alle 3 prosentin ja sijoitustalletuskannan keskikorko alle 2 prosentin. Joulukuussa 2024 kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,79 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,42 %.
Lisätietoja:
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 8.5.2025 klo 10.
[1] Sisältää Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot.
[2] Syyskuun 2024 lopussa. Arvio laskettu Finanssialan vakuutussäästöjen ja Suomen Pankin vakuutuslaitostilastojen luvuista.
[3] Suomessa säilytyksessä olevat rahasto-osuudet.
[4] Suomessa säilytyksessä olevat.
[5] Ostot–myynnit.
[6] Tuotto on laskettu kuukausittaisista osakkeiden hintojen muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista sekä saaduista osingoista.
[7] Sijoitustalletukset ovat irtisanomisehtoisia talletuksia. Niillä ei ole sovittua määräaikaa (toisin kuin määräaikaistalletuksilla), mutta niillä on irtisanomisaika, jolloin talletusta ei voi muuttaa rahaksi ilman seuraamuksia (toisin kuin yön yli -talletuksilla). Tämä luokka sisältää myös sijoitustilit, joissa ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa mutta joissa on nostorajoituksia.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme