EVA: Suomalaiset haluavat rajoittaa poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä

Kolmasosa (33 %) rajoittaisi tehtävät vain yhteen kerrallaan, ja hieman suurempi osa (38 %) sallisi enintään kaksi mandaattia samanaikaisesti.

Vain reilu viidesosa (22 %) hyväksyy nykyisen käytännön, jossa poliitikko voi toimia samanaikaisesti esimerkiksi kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Heistäkin valtaosa (18 % kaikista vastaajista) edellyttäisi nykyistä läpinäkyvämpää raportointia eri tehtävistä. Vain neljä prosenttia katsoo, että tehtävien määrän rajoittaminen olisi demokratian vastaista.

”Tupla- ja triplamandaatit ovat yksi syy Suomen kykenemättömyyteen saada aikaan rakenteellisia uudistuksia. Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa suurin osa suomalaisista jakaa päällekkäisiin mandaatteihin liittyvän huolen”, arvioi aiheesta EVAlle analyysin kirjoittanut sveitsiläinen EVAn visiting fellow, ekonomisti Natanael Rother, joka toimii nykyisin Luzernin kantonin valtiovarainministeriön neuvonantajana.

Rotherin mukaan kunnanvaltuutetun tilivelvollisuus äänestäjille hämärtyy, kun hän nousee kansanedustajaksi. Pääsy päättämään valtion varoista heikentää kannusteita pitää budjettikuria yllä paikallistasolla. Ennen kaikkea heikentyvät kannusteet kilpailukyvyn edistämiseen. Useimmissa tapauksissa tupla- ja triplamandaatti johtaa hyvän politiikan tavoitteiden toteutumisen heikkenemiseen.

EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto nostaa esiin kolme vaihtoehtoa päällekkäisten mandaattien ongelman lieventämiseksi:

1. Puolueiden sisäiset rajoitukset: Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit voisivat sopia säännöistä, jotka rajoittavat ehdokkaiden päällekkäisiä tehtäviä tai velvoittavat poliitikkoa luopumaan alemmasta tehtävästä ylemmälle hallinnon tasolle valituksi tullessaan.
2. Vaaliaikataulujen yhtenäistäminen: Eduskunta-, kunta- ja aluevaalit voitaisiin järjestää samana päivänä Ruotsin mallin mukaisesti, jolloin poliitikot keskittyisivät yhteen hallinnon tasoon kerrallaan.
3. Lakimuutos vaalikelpoisuuden rajoittamiseksi: Tämä vaihtoehto vaatisi perustuslain muutosta, mikä tekee siitä haastavan.

"Viimeaikaiset tutkimukset ja yleinen mielipide tukevat vallan hajauttamista keskittämisen sijaan. Mandaattien kasautumista samoille henkilöille kannattaa pyrkiä estämään", Haavisto ja Rother kiteyttävät.

Aluevaalien tarpeellisuus kyseenalaistetaan

Hyvinvointialueiden rooli ja aluevaalien mielekkyys jakavat mielipiteitä. Vajaa kolmasosa (31 %) suomalaisista kokee, että aluevaalit ovat ajanhukkaa, ja kuntien tulisi nimetä edustajansa aluevaltuustoihin ilman vaaleja. Suurempi joukko (41 %) puolustaa aluevaalien merkitystä, mutta reilu neljäsosa (27 %) ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.–21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.