Vaikuttavilla toimenpiteillä kouluissa ja työpaikoilla voidaan edistää nuorten hyvinvointia
10.2.2025 14:06:03 EET | Vaasan yliopisto | Tiedote
Laaja systeemimallinnus nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä paljastaa nuorten hyvinvointiin liittyviä keskeisiä solmukohtia opinnoissa, työelämään siirryttäessä ja työelämässä. Kohdentamalla toimenpiteitä näihin solmukohtiin saadaan aikaan vaikuttavuutta.

Mielihyvin duunissa -hankkeen Tehdään yhdessä nuorille kestävää työelämää -seminaarin yhteydessä 12.2.2025 julkaistava politiikkasuositus keskittyy siihen, millaisilla toimenpiteillä ja päätöksillä edistetään nuorten hyvinvointia.
– Suosittelemme, että erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssien riittävyydestä huolehditaan. Koulutuksen rahoituksen kohdentamista tulee tarkastella systeemisten vaikutusketjujen avulla ja rahoitusta on suunnattava nuorten hyvinvointia vahvistaviin toimenpiteisiin, toteaa projektitutkija Kyösti Husso Vaasan yliopistosta.
Sosiaaliturvajärjestelmää on ylipäätään syytä kehittää vastaamaan nuorten elämäntilanteita, jotta tukijärjestelmä ensinnäkin takaa riittävän toimeentulon ja toisekseen mahdollistaa ammattitaidon hankkimisen, tarvittaessa uudelleenkouluttautumisen ja työkykyisyyden kokeilun.
Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Jaana Toikkanen kertoo olevan tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus kiinnittyä työelämään omien voimavarojensa mukaisesti siten, että se takaa myös riittävän toimeentulon.
– Lisäksi työnantajien valmiuksia palkata nuoria myös osa-aikaisiin työsuhteisiin tulee vahvistaa, toteaa Jaana Toikkanen.
Vaasan yliopiston vanhempi tutkija Paula Rossi korostaa, että nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy edistävät nuoren hyvinvointia ja kestävän työelämän rakentamista. Siksi resurssien kohdentaminen nuorten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen sekä haavoittuvassa asemassa oleville nuorille suunnattuihin ja syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin, kuten järjestöjen toimintaan, etsivään nuorisotyöhön ja muuhun vastaavaan vaikuttavaksi todennettuun toimintaan, on välttämätöntä.
Lisätietoja osoitteesta www.mielihyvinduunissa.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Mielihyvin duunissa (Nuorten mielenterveyden tuki työelämässä ja työelämään siirryttäessä) hanketta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä). Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Silta Valmennusyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa (09/2023–03/2025) osatoteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliito, Tampereen ammattikorkeakoulu, Valo Valmennusyhdistys, Vaasan yliopisto ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula Rossi, vanhempi tutkija, HT, Vaasan yliopisto, paula.rossi@uwasa.fi, puh. 050 448 3296
Kyösti Husso, projektitutkija, HM, Vaasan yliopisto, kyosti.husso@uwasa.fi
Jaana Toikkanen, erityisasiantuntija, FT, Diakonia-ammattikorkeakoulu, jaana.toikkanen@diak.fi, puh. 050 401 0406
Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Rehtori Minna Martikainen Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisissa: ”Korkein osaaminen on Suomen kasvun tärkein perusta”7.9.2026 16:44:24 EEST | Tiedote
Korkein osaaminen on Suomen kasvun tärkein perusta, painotti Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen yliopiston lukuvuoden avajaisissa 7. syyskuuta. Hänen mukaansa korkealaatuinen tutkimus ja koulutus synnyttävät uutta tietoa ja innovaatioita, parantavat tuottavuutta sekä vahvistavat yritysten ja yhteiskunnan kykyä uudistua.
Avoimuus ei takaa tiedon tasapuolisuutta tulosjulkistustilaisuuksissa4.9.2026 09:57:49 EEST | Tiedote
Pörssiyhtiöiden tulosjulkistustilaisuuksien Q&A-osiot voivat olla tavallisille sijoittajille vaikeita seurattavia – analyytikoiden ja yritysjohdon käyttämä kieli ei avaudu muille helposti. Vaasan yliopistossa tarkastettava Kaisa Penttisen laskentatoimen väitöskirja osoittaa, että Q&A-osiot tarjoavat kuitenkin lisätietoa pelkkiin kirjallisiin raportteihin verrattuna.
Jukka Sihvonen laskentatoimen professoriksi Vaasan yliopistoon: "Tekoäly muuttaa työtä, mutta osaaminen ratkaisee"3.9.2026 08:51:09 EEST | Tiedote
Kauppatieteiden tohtori Jukka Sihvonen on aloittanut Vaasan yliopiston laskentatoimen professorina syyskuussa. Professuurin erityisalana on data-analytiikka liiketoiminnassa. Sihvonen on erikoistunut laskentatoimen ja rahoituksen digitaaliseen muutokseen sekä erityisesti datan, analytiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa.
Bonnie Buchanan rahoituksen professoriksi Vaasan yliopistoon: "Rahoitusmarkkinat ja -instrumentit ovat avainasemassa uusiutuvan energian rahoittamisessa"2.9.2026 09:43:28 EEST | Tiedote
Kauppatieteiden tohtori Bonnie Buchanan on nimitetty Vaasan yliopiston rahoituksen professoriksi, erityisalanaan kestävä rahoitus ja liiketoiminnan muutos energiasiirtymässä. Kansainvälisesti arvostettu kestävän rahoituksen tutkija Buchanan liittyi Vaasan yliopistoon Suomen Akatemian 2,5 miljoonan euron strategisen profiloitumisrahoituksen myötä.
Tekoälyn vastuullinen johtaminen vaatii ihmistä – vastuu ei kuulu algoritmille vaan yritysjohdolle31.8.2026 14:02:22 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston väitöstutkimus tarkastelee tekoälyn johtamista kansallisten rajojen yli. Rakibul Hasanin kansainvälisen liiketoiminnan väitöstutkimus tarjoaa käytännön ohjeita muun muassa johtajille, jotta tekoälyn käyttäjien hyvinvointi voitaisiin turvata.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme