Korkeat rajaveroasteet heikentävät Suomen talouskasvua ja julkista taloutta - keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja

Työ- ja ansiotulojen korkeiden rajaverojen problematiikkaa on pohdittu Suomessa viidentoista viime vuoden aikana taajaan. Tuore tutkimus osoittaa, että nykyinen verojärjestelmä saattaa olla talouskasvun este. Korkeiden rajaverojen vaikutukset taloudelliseen aktiviteettiin voivat olla niin merkittäviä, että verojen keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja.

Tänään julkaistun tutkimuksen Talous takalukossa. Suomen korkeiden rajaverojen ongelma (Etla Raportti 158) mukaan korkeat työnteon rajaveroasteet ovat aikaisemmin luultua suurempi ongelma. Jos verotuksen kiristämisen julkisia tulovaikutuksia mittaavan ns. Lafferin käyrän huippu on Suomessa ylitetty, olisi verotuksen laskeminen kaikkia potentiaalisesti hyödyttävä parannus. Joka tapauksessa tutkijoiden mukaan on varmaa, että verotuksen vääristävien vaikutusten vuoksi veroeurot syntyvät aiemmin luultua kalliimmin.

Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sekä Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

– Perinteisen mikrotaloudellisen veroanalyysin ongelmana on, ettei se huomioi riittävästi verotuksen pitkäaikaisia ja laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia. Suomessa varsin vähälle huomiolle on jäänyt, että ylimpien tulojen verotuksesta on tehty viime vuosina runsaasti tutkimusta myös makronäkökulmasta. Voi perustellusti kysyä, onko makrotaloudellisen näkökulman puuttuminen antanut liian ruusuisen kuvan verotuksen vaikutuksista, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Kansainväliset tutkimukset verotuksen vaikutuksista aineettomaan pääomaan herättävät kysymyksiä korkeiden rajaverojen roolista myös niillä korkean tuottavuuden toimialoilla, joilla tuottavuuden kehitys on Suomessa jäänyt jälkijunaan.

Kireällä verotuksella vaikutuksia osaajien houkutteluun ja tuottavuushaasteisiin

Erityisesti aineettomat investoinnit ja teknologiavetoiset alat kärsivät korkeista rajaveroista, sillä ne vaikuttavat suoraan osaajien houkuttelemiseen ja työvoiman kohdentumiseen. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki muistuttaa, että kireimmillään hyvinkin korkeat inhimillisen pääoman, eli työn rajaverot vaikuttavat kohdistuvan kipeästi Suomen tuottavuusongelmien lähteille.

– Tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen voi osittain lieventää korkeiden verojen haittavaikutuksia palkkojen nousun kautta.  Oleellista on, ettei t&k-tukia rahoiteta kiristämällä osaajien verotusta, sillä se vesittäisi uudistusten hyödyt. Ylipäätänsä verotuksen tulisi olla kilpailukykyinen, jotta se ei hidastaisi ulkomaisten asiantuntijoiden houkuttelua maahan, Kotamäki sanoo.

Tutkimuksen valossa rajaveroasteen tuntuva alentaminen olisi julkisen talouden näkökulmasta perusteltua.

– Laskelmissa on huomioitu uudet arviot pitkän aikavälin joustoista sekä Suomessa hyvin korkeana pysyneet työn rajaverot. Verotuottojen ohella ne vaikuttavat osaajien kannustimiin parantaa osaamistaan sekä laajentaa ammatillista verkostoaan, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Kun palkansaajan rajaveroihin lisätään kulutusverot, korkein rajavero Suomessa oli arviolta 66,8 prosenttia vuonna 2023.

Johtopäätöksenä tutkijat suosittavat korkeiden rajaveroasteiden laskemista, mikä voisi pitkällä aikavälillä edistää talouskasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Samalla tulisi keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin, jotka tukevat verotuksen neutraalisuutta ja kannustavat investointeihin, sekä vähemmän vääristäviin veroihin. Ideoinnin ollessa talouskasvun perimmäinen lähde, työn verotuksen piiriin jäävät innovaatiot voivat olla merkittävä syy rajoittaa korkeimpia veroprosentteja myös hyvinvoinnin näkökulmasta.

 Kuusi, Tero – Kotamäki, Mauri – Kirkko-Jaakkola, Mikael: Talous takalukossa. Suomen korkeiden rajaverojen ongelma (Etla Raportti 158)