Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita

Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä.
–Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla.
Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymyksiä, pitääkö nyt hakata ja miksi metsänomistajan pitäisi olla maksumies fossiilitalouden aiheuttamasta ilmastomuutoksesta?
–Monet tekevät aavistushakkuita rajoitusten pelossa jo nyt. Osa myös harkitsee kahteenetsämaan hankkimista, kun tilanne koetaan epävakaaksi ja metsän käytön mahdollisuudet tulevaisuudessa epävarmoiksi. Näihin liittyvät kysymykset ovat edunvalvojalle hankalia, koska kilpailulaki kieltää antamasta suosituksia markkinoilla toimimiseen.
Harjunpään mukaan metsänomistajia pohdituttaa luottamus asiantuntijoihin, kun eri tahoilta saadaan erilaisia vastauksia. – On paljon tietoa ja tilastoa ja jokaisen näkökulman edustaja saa tilastot käännettyä oman näkökulmansa taakse. Vaikka keskustelussa väitetään, että Suomessa hakataan metsiä valtavia määriä, pitkän aikajänteen tarkastelu osoittaa, että hakkuut ovat itse asiassa pysyneet lähes samana suhteessa puustopääomaan. Kun puun määrää on metsissä pystytty kasvattamaan, osoittaa, että on tehty paljon asioita myös oikein.
Ilmastonmuutoksen taloudellisia seuraamuksia halutaan kaataa metsäsektorille
Uusin keskustelu metsän maaperän muuttumisesta päästölähteeksi herättää myös kysymyksiä asian uutisoinnista. – On väärin sanoa, että metsistä on tullut päästölähde. Maaperä ja puusto ovat kaksi eri asiaa ja puusto on edelleen hiilinielu. Kun Suomi raportoi rehellisesti maaperäpäästöistään meitä halutaan rangaista EU:ssa niistä, vaikka muualla ei välttämättä niitä edes mitata tai mittauskriteerit ovat toiset.
–On kummallista, että naapurimaa Ruotsi, jossa on suunnilleen samat olosuhteet, saa aivan toisenlaiset tulokset. Kun olosuhteet ja päästöjen laskemisen kriteerit ovat erilaisia jäsenmaissa, millä määritellään EU:n asettamien tavoitteiden toteutuminen ja niistä seuraavat mahdolliset sanktiot. Kun pelotellaan miljardilaskulla, on hyvä muistaa, että yksikään maa ei ole vielä joutunut päästöoikeuksia ostamaan, eikä niitä ole edes olemassa.
EU:lla on Harjunpään mukaan Troijan puuhevonen, jolla on tuotu ilmasto- ja ympäristöpolitiikka taitavasti vaikuttamaan meidän kansalliseen metsäpolitiikkaamme.
– Pohjoisista metsämaista pyritään tekemään nyt koko Euroopan keuhkot, kun meillä on useita jäsenmaita, joissa metsät on hakattu lähes kokonaan.
–Meillä on vahvasti erilaisia näkemyksiä siitä, pitääkö lisätä hiilensidontaa metsissä vai kasvattaa hiilivarastoa. Kun ilmastopolitiikka nojaa nyt Suomessa metsien nielujen kasvuun, hiilivaraston kasvattaminen metsään ei muuttuvassa ilmastossa ole kestävä ratkaisu. Metsän normaaliin kiertoon kuuluu, että puu kuolee jossain vaiheessa ja alkaa lahota. Ilmaston lämpenemisen myötä metsien tuhoalttius lisääntyy, jolloin metsä ei voi olla pysyvä hiilivarasto.
Suurin ilmastohyöty on Harjunpään mielestä saavutettavissa fossiilisten käytön vähentämisessä. –Siinä on suurvalloilla iso rooli ja viime kädessä raha puhuu. Nyt koko taloudellista taakkaa ilmastomuutoksesta kaadetaan metsäsektorin syliin, ja kauhistellaan että polttoaineiden hinnan nosto uusiutuvien lisäämisen seurauksena tulisi veronmaksajien maksettavaksi. Metsänomistaja on myös veronmaksaja, miksi hänen pitäisi olla suuri maksumies fossiilitalouden aiheuttamasta ilmastomuutoksesta.
–On väärin kumota ilmastomuutoksen kustannustaakkaa metsäsektorin harteille. Metsäala kokonaisuudessaan on merkittävä veronmaksaja ja kun suuri osa Suomen viennistä tulee metsäteollisuudesta, me leikimme tulella. Suomen vuoteen 2035 asettama hiilineutraalisuustavoite on turhan kunnianhimoinen ja sitä tulisi kriittisesti tarkastella uudelleen, koska siihen tuskin tullaan pääsemään.
Metsätaloutta säädellään vahvasti
Harjunpää muistuttaa, että metsien käyttö on aina ollut Suomessa suhteellisen vahvasti säädeltyä. – Luonnonsuojelulaki rajoittaa tiettyjen alueiden käsittelyä ja turvaa eliölajeja. Metsälaissa on rajoitteita, joilla muun muassa estetään erityisen tärkeiden elinympäristöjen turmelemista hakkuilla ja varmistetaan metsän uudistuminen hakkuiden jälkeen.
Sekä metsälaki että luonnonsuojelulaki määrittävät kynnysarvot, jolloin metsänomistajille koituvat haitat tulee korvata. Nyt poliittisessa keskustelussa puhutaan vain rajoittamisesta ja suojelusta, eikä korvauksista mitään.
–Kun hakkuiden rajoituksilla tavoitellaan tiettyjä päämääriä, oikeasuhtaisuuden periaatteen mukaan ei pidä mennä pidemmälle kuin on tarpeen. Rajoitusten sijaan on muistettava myös positiiviset kannustimet ja muut keinot, kuten luontoarvojen vaaliminen ja lisääminen luontoarvomarkkinoiden avulla.
Vaikka metsien luontoarvo- ja ekosysteemipalveluista puhutaan paljon, niiden tuotteistaminen ja ansaintalogiikka ovat vielä luomisvaiheessa. – Luontomatkailun kehittäminen on varmaan pisimmällä Lapissa, jossa se tarjoaa vaihtoehtoisia ansaintamahdollisuuksia myös yksityisille metsänomistajille, kunhan toiminnan vastuullisuudesta pidetään kiinni. On paljon ideoita kuten pakurinviljely, mahlantuotanto, japanilainen metsäkylpy tai kummimetsätoiminta puuttomiin maihin, sanoo Harjunpää.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Harjunpää
laura.harjunpaa@mtk.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme