Turun Yliopistonmäen rakennuksista on tehty kaksi rakennussuojelupäätöstä

Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta. Suojelu koskee entistä kuurojenkoulun koulurakennus Signumia, asuntola Rosettaa, kokonaisuuteen liittyvää piha-aluetta ja entiseen kuurojenkoulun koulurakennukseen Signumiin Kaivokadulta johtavaa portaikkoa sekä Ylioppilastaloja. Nyt tehdyt kaksi suojelupäätöstä ovat osa laajempaa Yliopistonmäen suojeluasiaa, joka on nyt saatu kokonaisuudessaan päätökseen. 

Signum ja Rosetta piha-alueineen ovat ennestään olleet suojeltuja valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla. Rakennusten siirryttyä pois valtion omistuksesta on suojelu käsiteltävä rakennusperintölain mukaisessa prosessissa ja määritettävä kohteelle suojelumääräykset. Ylioppilastalot oleellisena osana kokonaisuutta on sisällytetty mukaan Yliopistonmäen suojeluasiaan.

Prosessin aikana on kuultu Museovirastoa, Turun kaupunkia, kiinteistöjen ja rakennusten omistajia ja haltijoita sekä naapureita. 

Suojelumääräyksiä rakennusten ulkoasun, rakennusrungon ja kiinteän sisustuksen sekä ympäristön säilyttämisestä 

Suojelumääräykset koskevat rakennusten ulkoasun ja rakennusrungon lisäksi myös sisätiloja ja kiinteää sisustusta. Myös Signumin ja Rosettan piha-alueen rakenteet ja Kaivokadun päätteenä oleva portaikko sisältyy suojeltavaan alueeseen. Ylioppilastalojen piha-aluetta ei suojeltu.

Signum ja Rosetta edustavat pelkistettyä uusrenessanssia

Entiset kuurojenkoulun koulurakennus Signum ja asuntolarakennus Rosetta suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Theodor Granstedtin johdolla 1890-luvulla ja ne ovat osa Turun Yliopistonmäen valtakunnallisesti merkittävää kokonaisuutta. Turun suomalainen yliopisto perustettiin 1920 ja sen tilat keskitettiin 1950-luvulla kaupungin historiallisen keskustan läheisyyteen Yliopistonmäelle, jonka kaakkoislaidalla kivirakenteiset kuurojenkoulun rakennukset sijaitsevat. Signum ja Rosetta edustavat 1800-luvun lopun pelkistettyä uusrenessanssia ja ovat aikansa muihin vastaaviin koulurakennuksiin verrattuna poikkeuksellisen suuret ja komeat. Rakennukset ovat hyvin säilyneitä ja etenkin Signumissa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja, kuten porras-, aula- ja salitiloja kiinteine sisustuksineen ja koristemaalattuine pintoineen.

Ylioppilastalot ovat osa Erik Bryggmanin Turkuun painottuvaa elämäntyötä

Yliopistonmäen itärinteessä sijaitsevat peräkkäin toisiinsa kytkeytyvät Ylioppilastalot A, B ja C, jotka on rakennettu arkkitehti Erik Bryggmanin 1950 voittaman arkkitehtuurikutsukilpailun perusteella. Bryggman suunnitteli 1952 valmistuneen A-talon sekä 1954 valmistuneen siiven uima- ja urheiluhalleineen sekä ravintoloineen. Bryggman suunnitteli yhteistyössä arkkitehti Olli Kestilän kanssa 1956 valmistuneen C-talon. Keskelle 1960 valmistuneen B-talon suunnitteli Olli Kestilä. Talojen rakentaminen vastasi ylioppilaiden tarpeeseen saada järjestötiloja, kappeli, ravintola ja asuntoja. Ylioppilaskunnan, kaupungin ja valtion yhteisrahoituksella toteutettu Turun uimahalli on Suomen ensimmäisiä 1950-luvulla valmistuneita kunnallisia uimahalleja.

Bryggmanin tuotannossa harvoin esille nostetut Ylioppilastalot ovat osa hänen Turkuun painottuvaa elämäntyötään. Kokonaisuus edustaa sodanjälkeistä romanttisen lämminhenkistä funktionalismia harjakattoineen, rapattuine ja muurattuine seinineen sekä liuskekivi- ja tiilipintoineen. Uimahallin katujulkisivu on muista poiketen muurattu reliefimäisesti kalkkihiekkatiilestä. Ylioppilastalot edustavat ylioppilaskuntien toimintaa ja varhaista opiskelija-asuntolarakentamista. Ne tuovat esille Bryggmanin arkisuudessaankin hienostuneen arkkitehtuurin.

Yliopistonmäki ympäristöineen edustaa historiallisesti kerrostunutta kaupunkirakennetta, jonka rakennuskanta erilaisin käyttötarkoituksin ulottuu 1800-luvulta tähän päivään.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Kirsti Virkki. puh. 0295 022 525
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi