Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen
13.2.2025 10:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laatima tuore raportti Yksityisten palveluiden tuottavuuskehitys Suomessa ja Ruotsissa – mikä selittää erot? vertailee Suomen ja Ruotsin palvelusektoreiden tuottavuuskehitystä vuosina 2010-2020. Analyysin kohteena ovat tekijät, joiden taloustieteellisen tutkimuksen perusteella tiedetään mahdollisesti vaikuttavan tuottavuuteen: tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, digitalisaation hyödyntäminen, väestön koulutustaso sekä sääntely ja kilpailu. Digitaalisia ja ei-digitaalisia palveluita on vertailussa tarkasteltu erikseen.
Suomen tuottavuuden heikko kehitys viidentoista viime vuoden aikana kumpuaa pääosin yksityisen palvelusektorin tuottavuusongelmista. Palvelut muodostavat suuremman osuuden koko talouden arvonlisäyksestä kuin teollisuus. Merkittävät erot Suomen ja Ruotsin yksityisten palveluiden työn tuottavuuden tasossa ja kasvuvauhdissa johtuvat pääosin digitaalisista palveluista.
– Vaikka Suomi on digitalisaation käyttöönotossa Euroopan kärkijoukossa, jäämme jälkeen Ruotsista digitaalisen liiketoiminnan tuottamissa taloudellisissa hyödyissä. Suomalaiset yritykset eivät ole hyödyntäneet verkkokaupan mahdollisuuksia ja tekoälyä yhtä tehokkaasti kuin ruotsalaiset kilpailijamme. Tämä näkyy Ruotsin korkeampana digitaalitalouden osuutena ja palveluviennin merkittävänä kasvuna, sanoo raportin tekijä, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Ruotsi investoi Suomea enemmän t&k-toimintaan, ohjelmistoihin ja dataan
Ruotsin palvelusektorin yritykset erottuvat suomalaisista merkittävien tutkimus- ja kehitysinvestointiensa ansiosta, jotka ovat huomattavia myös kansainvälisessä mittakaavassa. Ruotsissa toimii enemmän suuria palvelualan yrityksiä kuin Suomessa, mikä osaltaan selittää tätä eroa. Ruotsin palvelualat ovat panostaneet erityisesti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Suomessa sen sijaan t&k-investoinnit keskittyvät perinteisille toimialoille, mikä heijastuu palveluviennin rakenteeseen.
Vuonna 2022 Ruotsin palveluviennin osuus bruttokansantuotteesta oli 17 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku oli 12 prosenttia.
Ruotsissa digitaalisten palveluiden kumulatiivinen työn tuottavuuden kasvu vuosina 2010-2020 oli noin kolminkertainen Suomeen verrattuna.
Suomessa ohjelmistoihin ja dataan investoidaan vähemmän kuin Ruotsissa. Ruotsissa ohjelmistojen ja datan vaikutus työn tuottavuuteen oli 2010-luvun loppupuolella nelinkertainen digitaalisilla ja kaksinkertainen ei-digitaalisilla palvelualoilla verrattuna Suomeen. Samoin ICT-investoinnit ovat Ruotsissa lisänneet yksityisten palvelualojen tuottavuutta huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
Suomi häviää myös korkeasti koulutettujen määrässä Ruotsille
Koulutustaso vaikuttaa keskeisesti tuottavuuden kehitykseen: korkeakoulutettujen osaaminen edistää innovaatioita ja toimii kasvun moottorina. Ruotsissa korkeakoulutettujen ja tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on korkeampi kuin Suomessa, ja ero on vain kasvanut viime vuosina. Suomen tavoitteet korkeakoulutuksen lisäämiseksi edellyttävät Etlan Kosken mukaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kuten yksityisen rahoituksen ja tarjonnan laajentamista.
Sääntelyn ja kilpailun vaikutukset Suomen ja Ruotsin palvelusektoreiden tuottavuuseroihin ovat vielä puutteellisesti ymmärrettyjä. Suomen alhaisempia t&k-investointeja palvelusektorilla saattaa osaltaan selittää kilpailun väheneminen, joka heikentää yritysten kannustimia investoida. Asia edellyttäisi vielä lisää huolellista tutkimusta.
Suomen palvelualan yritysten tuottavuuden ja digitalisaation edistämiseksi tarvitaan raportin mukaan selkeää ja kohdennettua innovaatiopolitiikkaa, joka rohkaisee yrityksiä investoimaan digitalisaatioon ja hyödyntämään dataa.
– Eräs keino olisi kohdentaa suoria t&k-tukia korkean innovaatiokapasiteetin yrityksille hankkeisiin, joissa kehitetään uusia dataperusteisia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, sanoo Etlan Heli Koski.
Tutkimuksen on rahoittanut Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme