Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen
Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laatima tuore raportti Yksityisten palveluiden tuottavuuskehitys Suomessa ja Ruotsissa – mikä selittää erot? vertailee Suomen ja Ruotsin palvelusektoreiden tuottavuuskehitystä vuosina 2010-2020. Analyysin kohteena ovat tekijät, joiden taloustieteellisen tutkimuksen perusteella tiedetään mahdollisesti vaikuttavan tuottavuuteen: tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, digitalisaation hyödyntäminen, väestön koulutustaso sekä sääntely ja kilpailu. Digitaalisia ja ei-digitaalisia palveluita on vertailussa tarkasteltu erikseen.
Suomen tuottavuuden heikko kehitys viidentoista viime vuoden aikana kumpuaa pääosin yksityisen palvelusektorin tuottavuusongelmista. Palvelut muodostavat suuremman osuuden koko talouden arvonlisäyksestä kuin teollisuus. Merkittävät erot Suomen ja Ruotsin yksityisten palveluiden työn tuottavuuden tasossa ja kasvuvauhdissa johtuvat pääosin digitaalisista palveluista.
– Vaikka Suomi on digitalisaation käyttöönotossa Euroopan kärkijoukossa, jäämme jälkeen Ruotsista digitaalisen liiketoiminnan tuottamissa taloudellisissa hyödyissä. Suomalaiset yritykset eivät ole hyödyntäneet verkkokaupan mahdollisuuksia ja tekoälyä yhtä tehokkaasti kuin ruotsalaiset kilpailijamme. Tämä näkyy Ruotsin korkeampana digitaalitalouden osuutena ja palveluviennin merkittävänä kasvuna, sanoo raportin tekijä, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Ruotsi investoi Suomea enemmän t&k-toimintaan, ohjelmistoihin ja dataan
Ruotsin palvelusektorin yritykset erottuvat suomalaisista merkittävien tutkimus- ja kehitysinvestointiensa ansiosta, jotka ovat huomattavia myös kansainvälisessä mittakaavassa. Ruotsissa toimii enemmän suuria palvelualan yrityksiä kuin Suomessa, mikä osaltaan selittää tätä eroa. Ruotsin palvelualat ovat panostaneet erityisesti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Suomessa sen sijaan t&k-investoinnit keskittyvät perinteisille toimialoille, mikä heijastuu palveluviennin rakenteeseen.
Vuonna 2022 Ruotsin palveluviennin osuus bruttokansantuotteesta oli 17 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku oli 12 prosenttia.
Ruotsissa digitaalisten palveluiden kumulatiivinen työn tuottavuuden kasvu vuosina 2010-2020 oli noin kolminkertainen Suomeen verrattuna.
Suomessa ohjelmistoihin ja dataan investoidaan vähemmän kuin Ruotsissa. Ruotsissa ohjelmistojen ja datan vaikutus työn tuottavuuteen oli 2010-luvun loppupuolella nelinkertainen digitaalisilla ja kaksinkertainen ei-digitaalisilla palvelualoilla verrattuna Suomeen. Samoin ICT-investoinnit ovat Ruotsissa lisänneet yksityisten palvelualojen tuottavuutta huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
Suomi häviää myös korkeasti koulutettujen määrässä Ruotsille
Koulutustaso vaikuttaa keskeisesti tuottavuuden kehitykseen: korkeakoulutettujen osaaminen edistää innovaatioita ja toimii kasvun moottorina. Ruotsissa korkeakoulutettujen ja tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on korkeampi kuin Suomessa, ja ero on vain kasvanut viime vuosina. Suomen tavoitteet korkeakoulutuksen lisäämiseksi edellyttävät Etlan Kosken mukaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kuten yksityisen rahoituksen ja tarjonnan laajentamista.
Sääntelyn ja kilpailun vaikutukset Suomen ja Ruotsin palvelusektoreiden tuottavuuseroihin ovat vielä puutteellisesti ymmärrettyjä. Suomen alhaisempia t&k-investointeja palvelusektorilla saattaa osaltaan selittää kilpailun väheneminen, joka heikentää yritysten kannustimia investoida. Asia edellyttäisi vielä lisää huolellista tutkimusta.
Suomen palvelualan yritysten tuottavuuden ja digitalisaation edistämiseksi tarvitaan raportin mukaan selkeää ja kohdennettua innovaatiopolitiikkaa, joka rohkaisee yrityksiä investoimaan digitalisaatioon ja hyödyntämään dataa.
– Eräs keino olisi kohdentaa suoria t&k-tukia korkean innovaatiokapasiteetin yrityksille hankkeisiin, joissa kehitetään uusia dataperusteisia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, sanoo Etlan Heli Koski.
Tutkimuksen on rahoittanut Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen
Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.
Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste julki huomenna 17.9.16.9.2025 10:00:00 EEST | Kutsu
Etla julkistaa vuoden toisen laajan talousennusteensa, syksyn Suhdanteen, keskiviikkona 17.9. Tuore ennuste julkaistaan verkossa klo 9, ja lukuja ja arvioita käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa.
Kutsu medialle: Etlan suhdanne-ennuste julki keskiviikkona 17.9.10.9.2025 10:45:00 EEST | Kutsu
Etla julkistaa vuoden toisen laajan talousennusteensa, syksyn Suhdanteen, keskiviikkona 17.9. Tuore ennuste julkaistaan verkossa klo 9, ja lukuja ja arvioita käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa.
Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua9.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme