Koulutustutkijat kokosivat tietoa naapurimaissa hyväksi osoittautuneista toimista oppimistulosten parantamiseksi

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama 15-vuotiaita koskeva PISA-tutkimus (Programme for International Student Assessment) tuottaa kolmen vuoden välein kansainvälistä vertailutietoa koulutuksen tilasta ja oppimistuloksista. PISA-tutkimuksen tulokset ovat herättäneet laajaa keskustelua, ja laskevat tulokset 2000-luvulla ovat monissa Pohjoismaissa johtaneet koulutuspolitiikan muutoksiin.

Raportissa oppimistulokset on rajattu käsittämään nimenomaan PISA-tuloksia, koska ne ovat ainoita kaikkia Pohjoismaita ja Viroa yhdistäviä oppimistuloksia.

– PISA-tulokset eivät kuitenkaan suoraan kerro koulutusjärjestelmän toimivuudesta tai sen kehityksestä, vaan oppilaiden senhetkisistä taidoista lukemisessa, matematiikassa tai luonnontieteissä. Siksi myös kansalliset oppimistulosten arvioinnit ja samojen oppilaiden pitkittäisseurannat ovat välttämättömiä, jotta suomalaista koulutusta voidaan kehittää pitkäjänteisen tiedonkeruun pohjalta, selvityksessä todetaan.

Raportissa jäsennetään koulutuspolitiikan yhteneväisyyksiä muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Julkaisuun on koottu tietoa oppimistuloksiin yhteydessä olevista tekijöistä ja siitä, minkälaisia koulutuspoliittisia ratkaisuja 2010-luvun lopussa ja 2020-luvun alussa muissa Pohjoismaissa ja Virossa on tehty oppimistulosten vahvistamiseksi.

Selvitys toteutettiin pääasiassa tutkimuskirjallisuuteen ja politiikkadokumentteihin perustuvana metaselvityksenä, jota täydennettiin tutkijoiden ja ministeriötason päätöksentekijöiden kirjallisilla haastatteluilla. Julkaisu sisältää myös oppilas-, koulu- sekä valtakunnallisen tason kehittämissuositukset oppimistulosten parantamiseksi Suomessa (ks. verkkotiedote).

Poimintoja kehittämissuosituksista

Selvityksen koonneet väitöskirjatutkija Nestori Kilpi, apulaisprofessori Najat Ouakrim-Soivio sekä tutkimusprofessori Taina Saarinen esittävät seuraavia tutkimuskirjallisuudesta ja vertailumaiden politiikkadokumenteista esille nousseita toimenpidesuosituksia. Koko 30 toimenpidesuositusta sisältävä lista on luettavissa tiedotteen verkkoversiossa.

• Koulutuspaneelin perustaminen: Yhteistyöfoorumi, jossa tutkijat, virkamiehet ja poliitikot keskustelevat koulutuspolitiikasta, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja tutkimustiedon jakamisesta kentälle.
• Opetettaville oppiaineille rakennettaisiin valtakunnallinen tehtäväpankki, josta koulut ja opettajat voisivat tilata eri oppiaineiden arviointiin riittävän erottelevia tehtäväsarjoja oppilaidensa osaamistason määrittelemiseksi. Tehtäväsarjat perustuisivat opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin ja sisältöihin 6. vuosiluokan ja perusopetuksen päättyessä. Tehtäväsarjat arviointiohjeineen ohjaisivat opettajia yhdenmukaisempaan arviointikriteereiden käyttöön, minkä lisäksi ne konkretisoisivat oppilaille ja heidän huoltajilleen eri oppiaineissa edellytettävää osaamistasoa. Tehtäväsarjojen käyttö, samoin kuin oppilaiden saamat pisteet, olisivat vain opettajien itsensä käytössä, jotta niitä ei olisi mahdollista käyttää koulujen väliseen vertailuun tai rankinglistojen laatimiseen.
• Oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä A1-kielessä arvioitaisiin kansallisesti 7. luokan keväällä tai 8. luokan syksyllä. Näin opettajat sekä oppilaat ja heidän huoltajansa saisivat hyvissä ajoin ennen perusopetuksen päättövaihetta käsityksen oppilaan sen hetken osaamistasosta, minkä lisäksi oppilaan edistymistä on mahdollisuus seurata em. perustaitoja edellyttävissä oppiaineissa.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) toteuttama selvitys Oppimistuloskehitys ja koulutuspoliittiset toimet Pohjoismaissa ja Virossa 2010-luvulta 2020-luvun alkuun on laadittu yhteistyössä EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan kanssa, ja sen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Vuonna 1968 perustettu Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) on Jyväskylän yliopistossa toimiva kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä ja monialainen koulutuksen tutkimuksen, arvioinnin ja kehittämisen keskus. EDUCA -lippulaiva (Suomen Akatemia 2024–2028) edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukee tietoperusteista johtamista.