Aktivistit liimasivat varoitustarroja kauppojen lihapakkauksiin – vaativat lihalle tupakka-askeista tuttuja varoituksia
12.2.2025 11:06:35 EET | Greenpeace | Tiedote
Greenpeacen aktivistit ovat tänään keskiviikkona 12.2. jalkautuneet eri puolilla Suomea ruokakauppoihin ja liimanneet kauppojen hyllyillä olevien lihatuotteiden pakkauksiin varoitustarroja. Tupakkatuotteiden varoituksia muistuttavissa tarroissa kerrotaan lihankulutuksen ilmasto- ja ympäristöhaitoista, sekä terveysriskeistä. Tarroja liimattiin mm. Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä Keskon, S-Ryhmän ja Lidlin myymälöissä.

“Lihateollisuus on kestämätöntä ilmaston, luontokadon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta, siksi esimerkiksi leikkeleille tulisi säätää haittavero ja lihatuotteisiin lisätä varoitustarrat tupakkatuotteiden tapaan. Nämä olisivat hyviä keinoja vähentää lihan ylikulutusta, millä olisi ruoan ilmastovaikutusten lisäksi positiivinen vaikutus kansanterveyteen”, kertoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Oona Poranen.
Suomalaiset syövät tutkitusti liikaa lihaa ympäristövaikutuksiin ja terveyssuosituksiin nähden.
Maatalouden päästöt eivät ole laskeneet koko tällä vuosituhannella, ja eläintuotannon osuus maatalouden päästöistä on 87%. Pelkästään tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannan käsittelystä tuli vuonna 2022 yhtä paljon päästöjä kuin Helsingin kahdesta hiilivoimalasta.
Lihan ylikulutus on myös kansanterveydellinen ongelma. Esimerkiksi neljä viidestä miehestä syö punaista ja prosessoitua lihaa suosituksia enemmän. Päiväkoti-ikäiset suomalaislapset syövät lihaa ja juovat maitoa viisi kertaa enemmän kuin olisi ympäristön tai terveyden kannalta kestävää. Myös tuoreiden ravitsemussuositusten mukaan lihan kulutusta tulisi rajata terveyssyistä enintään 350 grammaan viikossa.
“Kauppojen hinnoittelun ja lihan verotuksen tulisi vauhdittaa siirtymistä pois lihan kulutuksesta ja lisätä ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden kysyntää. Suomen peltoalasta 70% on eläinperäisen ruoan tuotannossa. Lihantuotannon vaatima maapinta-ala, tuotannon aiheuttamat päästöt ja rehussa käytettävän tuontisoijan aiheuttama luontokato eivät katoa vain tiekartoilla ja alan omavalvonnalla. Tuottajat tuottavat lopulta sitä, mille on kysyntää, joten kotimaisen kasviproteiinin ja kasvisten kysynnälle tulisi luoda vahvempia kannustimia lihateollisuuden tukemisen sijasta”, Poranen jatkaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso JanhunenTiedottaja
Puh:040 482 55 41juuso.janhunen@greenpeace.orgOona Poranen
Puh:044 7347837oona.poranen@greenpeace.orgTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Greenpeace
UPM kärähti jälleen: avohakkasi luonnonmetsän Saimaan rannalla9.9.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Metsäyhtiö UPM avohakkasi heinäkuussa 2026 Puumalan Pajukaarteen luonnonmetsässä Saimaan rannalla. Hakkuissa hävitettiin luonnontilaisen kaltaista yli 100-vuotiasta vanhaa rantametsää. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella.
Greenpeace ennallistamissuunnitelmasta: Taloushyötyjä ei ole selvitetty, metsistä neuvotellaan piilossa27.8.2026 16:09:41 EEST | Tiedote
Greenpeacen mukaan ennallistamistoimet luovat luontohyötyjen lisäksi taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä harvaan asutuille seuduille. Kustannuskeskeisyys ja taloudellisten hyötyjen selvittämättä jättäminen viittaavat siihen, että valmistelun tavoitteena on ollut heikentää julkista tukea ennallistamiselle.
Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka11.6.2026 12:14:07 EEST | Tiedote
Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti. Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]
Vuoden huiputus -kilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi Atrian ja Arman Alizadin lihantuotantoa markkinoiva sarja “Oodi suomalaiselle ruoalle”.6.6.2026 21:29:41 EEST | Tiedote
Vuoden törkeimmästä viherpesuteosta jaettavan Vuoden Huiputus -palkinnon voittaja on Atrian ja tv-kasvo Arman Alizadin sarja “Oodi suomalaiselle ruoalle”. Voittaja julkistettiin lauantaina 6.6. Greenpeacen Nousu-festivaalien yhteydessä Helsingin Tekstin talolla. Greenpeacen järjestämässä Vuoden Huiputus -kilpailussa palkitaan viestintä- tai markkinointiteko, joka esittää katteettomia ympäristö- tai ilmastoväittämiä tai luo muuten harhaanjohtavia mielikuvia toiminnan kestävyydesta ja luontovaikutuksista. Voittaja päätettiin kilpailun verkkosivuilla yleisöäänestyksellä.
Metsähallituksen vanhojen metsien suojeluesitys täysin riittämätön: “Suojellaan jo suojeltuja metsiä”28.5.2026 16:45:30 EEST | Tiedote
Metsähallituksen juuri julkaisema luonnonmetsien suojeluesitys suojelee suurilta osin jo suojeltuja metsiä. Uuden suojelun määrä on riittämätön. Kainuun eteläpuolisessa Suomessa metsiä suojellaan alle 10 neliökilometriä, mikä vastaa noin Helsingin keskuspuiston pinta-alaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme