Päijät-Hämeen hyvinvointialue: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin takia

Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.

Kannanotto on tiedotteen liitteenä. Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.

Kannanotto: Epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava

Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.

Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve, ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.

Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.

Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.

Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.

Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.

Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.

Päijät-Hämettä rasittaa siirtymätasauksen rinnalla talouden alijäämän kattamisvelvoite.

-Alueita, joilla siirtymätasausvähennys jo leikkaa tarveperusteista rahoitusta, ei pitäisi rangaista enää alijäämän kattamisvelvoitteella. Tämä muutos ei maksaisi valtiolle, eikä veisi alueelta intressiä pyrkiä talouden tasapainoon. Alijäämien kattaminen on siirtymätasauksen rasittamille alueille erityisen hankalaa, ja voi johtaa asukkaiden kannalta kohtuuttomiin ja valitettavan lyhytnäköisiin säästötoimenpiteisiin, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

Lisätietoja medialle:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, max.lonnqvist@itauusimaa.fi, puh. 040 503 0818

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite: hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen, mikko.komulainen@soite.fi, puh. 040 804 4333

Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, puh. 040 532 3998

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote: hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, puh. 013 330 8590

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, puh. 050 438 3662

Varsinais-Suomen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen, tarmo.martikainen@varha.fi, puh. 050 558 4579 (matkoilla 12.2.-18.2.2025)