Inhimillinen ote uusiin teknologioihin – tutkijat pureutuvat tekoälyn eettisiin haasteisiin

– Kun näitä järjestelmiä kehitetään ja niiden ympärille rakennetaan liiketoimintaa, on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset kokevat teknologian ja toimivat sen kanssa. Työskenteletpä ohjelmistojen kehittämisen tai liiketoiminnan parissa, kirjamme tarjoaa elämän eri alueiden rajat ylittäviä näkemyksiä, sanoo Rebekah Rousi, Vaasan yliopiston viestintätieteiden apulaisprofessori.

Rousi on toimittanut "Humane autonomous technology" -kirjan yhdessä Vaasan yliopiston markkinoinnin apulaisprofessorin Catharina von Koskullin ja Aalto-yliopiston vanhemman lehtorin Virpi Roton kanssa. Kirja on verkossa avoimesti saatavissa.

Tekoäly tuo mukanaan uusia eettisiä haasteita

Yksi kirjan keskeisistä teemoista on tekoälyn ja autonomisten järjestelmien eettisyys. Kirjassa käsitellään eettisestä näkökulmasta haastavia aiheita, jotka liittyvät esimerkiksi immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden mahdollisuuteen omaksua inhimillisiä piirteitä.

Kirjassa korostetaan, että teknologioiden suunnittelussa on tarve eettisille käytännöille, jotka asettavat etusijalle ihmisten hyvinvoinnin ja luovuuden.

– Tekoälyn osalta suuret haasteet liittyvät paljolti etiikkaan, moraaliseen toimintaan sekä kestävyyteen. Aiempien "robotit vievät työpaikkamme" -huolien lisäksi meillä on lukuisia uusia haasteita. Esimerkiksi useat suuret teknologiayritykset ovat vetäytyneet lupauksistaan hiilineutraaliuden suhteen. Myös eettinen sisällön tuottaminen ja kuluttaminen ovat osoittautuneet haastaviksi datan puhdistuskeskusten myötä. Nämä tämän päivän hikipajat sijaitsevat globaalissa etelässä ja suodattavat sopimatonta sisältöä suurista kielimalleista. Tutkijoina ja kehittäjinä meillä on todella paljon käsiteltävää, Rousi sanoo.

Rousi ajattelee, että teknologioiden eettinen, ihmiskeskeinen suunnittelu vaatisi paljon lisää kriittistä ajattelua, keskustelua ja teknologioista oppimista.

– Valitettavasti koen, että sen vaikutus vähenee, kun sama teknologia, jota meidän pitäisi kritisoida, on myös se teknologia, jonka puoleen käännymme saadaksemme ajantasaista tietoa.

Teknologian kehitys vaikuttaa lähes kaikkiin aloihin

"Humane autonomous technology" lähestyy autonomista teknologiaa aidosti monitieteisesti. Kirjoittajat ovat esimerkiksi ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimuksen, vuorovaikutussuunnittelun, taiteen, palvelu- ja kuluttajatutkimuksen sekä kognitiotieteen aloilta.

Kirja on jaettu neljään teemaan: työ, yhteistyö ja teollisuus; kognitio ja tunteet; inhimillisyys ja arvot sekä taide, muotoilu ja visuaalinen kulttuuri. Kirjassa käsitellään esimerkiksi asiantuntijatyöntekijöiden ja chatbotien välistä yhteistyötä, automaation suunnittelua työn rikastamiseksi ja sitä, miten tekoäly voidaan hyödyntää vastuullisesti työntekijälähtöisten käytäntöjen parantamiseksi.

Rousin mukaan yksi kirjan keskeisistä opetuksista on, että tekoälyn rooliin työpaikoilla ja palveluissa on kiinnitettävä huomiota.

– Haluammeko, että teknologia pysyy työkaluna, pitäisikö sen olla orjamme vai jopa työtoverimme? Miksi annamme näille teknologioille tiettyjä rooleja? Tekoäly muuttaa nopeasti suhdettamme työkaluihin, työhön ja elämään yleensä. Se pakottaa meidät myös pohtimaan uudelleen omia roolejamme ja identiteettiämme, Rousi sanoo.

Rousi itse tarkastelee kirjassa esimerkiksi autonomisten järjestelmien kehittämistä merenkulkuteknologioissa. Hän käsittelee kahta keskeistä haastetta: kuinka teknologiaa suunnitellaan tulevaisuutta varten ja millainen se tulevaisuus on sekä miten alan asiantuntijoiden hiljaista käytännöntietoa voidaan siirtää autonomisiin järjestelmiin.

– Me ihmiset olemme fiksoituneita ajatuksiimme. Meillä on melko vahvat käsitykset siitä, miltä tulevaisuuden pitäisi näyttää, ja nämä käsitykset perustuvat yleensä melko vanhoihin ajatuksiin. Ajatuksemme ovat riippuvaisia asiantuntemuksestamme – eli mitä vähemmän erikoistuneita olemme tietyllä alalla, sitä enemmän olemme riippuvaisia populaarikulttuurissa esitetyistä skenaarioista. Halusin kyseenalaistaa, onko ajatus laivasta ilman miehistöä mielekäs skenaario vai vain populaarikulttuurissa pitkään toistuneen idean tulos.

Lisätietoja

Rousi, R., von Koskull, C., & Roto, V. (toim.). (2024). Humane autonomous technology: Re-thinking experience with and in intelligent systems. Palgrave Macmillan Cham.

https://doi.org/10.1007/978-3-031-66528-8