Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Tervetuloa Rajojen rikkojat -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 5.3.2025

18.2.2025 10:00:00 EET | Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum | Tiedote

Jaa

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 5.3.2025 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana.

Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.

HUOM! Lehdistökuvat löydät alempaa. Kuva: Bertha Froriep: Victoria Åbergin muotokuva (1880). Amanda Kjellberg: Vestan neitsyeksi puetun neiti Charlotta Fredrika Sparren muotokuva, jäljennös Nonotten mukaan (1870–1879). Maria Martinau: Naisen muotokuva (n. 1880–1899). Julie Hagen-Schwarz: Omakuva (1855). Alexandra Frosterus-Såltin: Nuori neito (1858). Nathalie Martinau: Uskottu palvelijatar (1882). Ida Silfverberg: Omakuva (1868). Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Johanne Mathilde Dietrichson: Omakuva (1865). Victorine Nordenswan: Pyhä Agnes, kopio Jusepe de Riberan mukaan, osa (1868).
HUOM! Lehdistökuvat löydät alempaa. Kuva: Bertha Froriep: Victoria Åbergin muotokuva (1880). Amanda Kjellberg: Vestan neitsyeksi puetun neiti Charlotta Fredrika Sparren muotokuva, jäljennös Nonotten mukaan (1870–1879). Maria Martinau: Naisen muotokuva (n. 1880–1899). Julie Hagen-Schwarz: Omakuva (1855). Alexandra Frosterus-Såltin: Nuori neito (1858). Nathalie Martinau: Uskottu palvelijatar (1882). Ida Silfverberg: Omakuva (1868). Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Johanne Mathilde Dietrichson: Omakuva (1865). Victorine Nordenswan: Pyhä Agnes, kopio Jusepe de Riberan mukaan, osa (1868).

Tiedotustilaisuus medialle ke 5.3. klo 10.15 – myös verkossa

Näyttelyn tiedotustilaisuus järjestetään Ateneum-salissa klo 10.15 alkaen. Ateneumin ovet avautuvat klo 10. Näyttelyyn museon kolmannessa kerroksessa voi tutustua klo 13 asti. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Tilaisuudessa näyttelystä keskustelevat näyttelyn kuraattori Anne-Maria Pennonen, museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff ja Rajojen rikkojat -näyttelyjulkaisun toinen päätoimittaja Hanne Selkokari.

Tilaisuuden kieli on suomi. Ilmoittauduthan tilaisuuteen tiistaihin 4.3. mennessä. Ilmoita osallistumisestasi klikkaamalla  tätä linkkiä.

Katso saapumisohjeet.

Seuraa tiedotustilaisuutta verkossa

Liity tiedotustilaisuuteen verkossa klikkaamalla tätä linkkiä. Mukaan voi liittyä klo 10 alkaen ja tiedotustilaisuus alkaa klo 10.15. Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä kirjoittamalla chatin kautta.

Teams-sovellus tulee ladata mobiililaitteilla, tietokoneella voi liittyä myös verkkoselaimen kautta. Selainta käytettäessä suosittelemme Chromea tai Edgeä päivitettynä uusimpaan versioon.

Lisätiedot:
Tiedottaja Reetta Haarajoki, puh. 050 476 6290, reetta.haarajoki(at)ateneum.fi
Viestintäpäällikkö Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari(at)ateneum.fi

Kuvat:
press.ateneum.fi  

Rajojen rikkojat muuttaa käsityksemme naistaiteilijoiden elämästä 1800-luvulla

Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
7.3.–24.8.2025 

Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa. 

Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa. 

Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. 

Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän. 

Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny ChurbergAlexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna BauckMathilde Bonnevie-DietrichsonMarie EllenriederJulie Hagen-SchwarzElisabeth Jerichau-BaumannMagda KrönerAmalia LindegrenEmmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.  

Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppanina ja yhtenä teosten lainaajista toimii Düsseldorfin Kunstpalast, jossa toinen versio näyttelystä nähdään Ateneumin jälkeen syksyllä 2025. Teoksia nähdään laajasti Kansallisgallerian kokoelmasta, jonka lisäksi lainaajia ovat muun muassa Alte Nationalgalerie (Saksa), Nationalmuseum (Ruotsi), Göteborgin taidemuseo, Nasjonalmuseet (Norja), Ny Carlsberg Glyptotek ja Statens Museum for Kunst (Tanska) ja Viron taidemuseo. 

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun päätoimittajia ovat Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari. Kirjassa julkaistaan yhteensä 18 artikkelia kansainvälisiltä tutkijoilta. 

Rajojen rikkojat -intro johdattaa näyttelyn teemoihin 

Rajojen rikkojat -näyttelyintro johdattaa näyttelyn teemoihin ja keskeisiin teoksiin asiantuntevan oppaan ja runsaan kuvaesityksen avulla. 

Lue lisää näyttelyintroista  

Rajojen rikkojat -podcast julkaistaan 21.3.

Näyttelyn yhteydessä julkaistavassa podcastissä eri alojen taiteilijat pohtivat sitä, millaisia rajoja he ovat työssään rikkoneet ja millaisia esteitä on yhä ylitettävänä. Podcastin toimittaa Jonna Tapanainen.

Podcastia voit kuunnella Ateneumin verkkosivujen tai podcast-palveluiden kautta.

Aukioloajat ja sisäänpääsymaksut vuonna 2025 


Museo on avoinna seuraavasti 27.1.–30.6.2025 sekä 1.9.–31.12.2025:

Ma suljettu | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17 |  

Heinä- ja elokuussa museo on avoinna myös maanantaisin. 1.7.–31.8.2025 aukioloajat ovat: 
Ma klo 11–17 | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17  

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsylippu lippukassalta 22 € | Normaali pääsylippu verkosta 20 € | Alennettu pääsylippu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta| Vapaa pääsy Museokortilla    

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Alma Erdmann: Nainen Schwarzwaldista (1899). Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie. Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie /Andres Kilger
Alma Erdmann: Nainen Schwarzwaldista (1899). Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie. Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie /Andres Kilger
Lataa
Hilda Olson: Hämähäkkejä, Helsingin kasvitieteellinen puutarha, 8.5.1860 ja 12.5.1861. Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva: Kansallisgalleria, Aleks Talve
Hilda Olson: Hämähäkkejä, Helsingin kasvitieteellinen puutarha, 8.5.1860 ja 12.5.1861. Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva: Kansallisgalleria, Aleks Talve
Lataa
Victoria Åberg: Näkymä Caprilta (1879), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Victoria Åberg: Näkymä Caprilta (1879), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Göteborgin taidemuseo. Kuva: Göteborgin taidemuseo / Hossein Sehatlou
Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Göteborgin taidemuseo. Kuva: Göteborgin taidemuseo / Hossein Sehatlou
Lataa
Fanny Churberg: Kuutamomaisema (1878). Fortumin Taidesäätiön kokoelmat. Kuva: Fortumin Taidesäätiön kokoelmat / Rauno Träskelin
Fanny Churberg: Kuutamomaisema (1878). Fortumin Taidesäätiön kokoelmat. Kuva: Fortumin Taidesäätiön kokoelmat / Rauno Träskelin
Lataa
Magda Kröner: Asetelma kirsikoista ja mansikoista punotussa korissa (1904). Kunstpalast, Düsseldorf. Kuva: Kunstpalast - Horst Kolberg - ARTOTHEK
Magda Kröner: Asetelma kirsikoista ja mansikoista punotussa korissa (1904). Kunstpalast, Düsseldorf. Kuva: Kunstpalast - Horst Kolberg - ARTOTHEK
Lataa
Helmi Biese: Villingin kallioita (1890-luvun loppu), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Helmi Biese: Villingin kallioita (1890-luvun loppu), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Lataa
Maria Martinau: Tyttö (ajoittamaton). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Maria Martinau: Tyttö (ajoittamaton). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. 

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Arcana Borealis presenterar nordliga kvinnors andliga konst för första gången10.6.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande

Utställningen Arcana Borealis som öppnar i oktober undersöker konsten av konstnärskvinnor i Norden och dess kopplingar till andlighet, natur och osynliga sfärer, från 1800-talet till i dag. Samtidigt anknyter utställningen till fenomen som är starkt närvarande också i dagens populärkultur. Utställningen hämtar också ett exceptionellt rikt urval material och tekniker till Ateneum.

Arcana Borealis esittelee pohjoisen naisten henkistä taidetta ensimmäistä kertaa10.6.2026 11:00:00 EEST | Tiedote

Lokakuussa avautuva Arcana Borealis -näyttely tarkastelee pohjoisen alueen taiteilijanaisten taidetta ja sen yhteyksiä henkisyyteen, luontoon ja näkymättömiin todellisuuksiin 1800-luvulta nykypäivään. Samalla näyttely kytkeytyy ilmiöihin, jotka ovat vahvasti läsnä myös nykyisessä populaarikulttuurissa. Ateneumiin näyttely tuo myös poikkeuksellisen materiaalien ja tekniikoiden runsauden.

Arcana Borealis to present the spiritual art of Northern women for the first time10.6.2026 11:00:00 EEST | Press release

The exhibition Arcana Borealis, which will open in October, examines the work of women artists from the Northern region and its connections to spirituality, nature and invisible realms from the 19th century to the present day. The exhibition is linked to phenomena that also feature prominently in contemporary popular culture, and it will present an exceptional multitude of materials and techniques.

Elga Sesemann inleder Ateneums nya utställningsserie Moderna klassiker26.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Pressvisningen av utställningen äger rum den 13 augusti 2026 i utställningssalarna på första våningen i Ateneum. Anmäl dig vänligen till evenemanget senast tisdagen den 11 augusti. Elga Sesemanns utställning inleder Ateneums nya utställningsserie Moderna klassiker. Utställningen som granskar Sesemanns hela karriär är den första översikten över konstnärens produktion. Den självständiga och egensinniga Sesemann var en förnyare av den moderna tidens konst, och hon väckte kritikernas och konstpublikens uppmärksamhet redan med sina första utställningar. I kärnan på konstnärens produktion finns minnen från hennes barndom och flyktingresa.

Elga Sesemann avaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan26.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on torstaina 13.8.2026 Ateneumissa 1. kerroksen näyttelysaleissa. Ilmoittauduthan tilaisuuteen ti 11.8. mennessä. Elga Sesemannin näyttely aloittaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan. Sesemannin koko uraa tarkasteleva näyttely on ensimmäinen katselmus taiteilijan tuotantoon. Itsenäinen ja omaehtoinen Sesemann oli modernin ajan taiteen uudistaja, joka kiinnitti kriitikoiden ja taideyleisön huomion jo ensimmäisillä näyttelyillään. Taiteilijan tuotannon ytimessä ovat hänen lapsuutensa ja evakkomatkansa muistot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye