Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Tervetuloa Rajojen rikkojat -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 5.3.2025

Jaa

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 5.3.2025 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana.

Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.

HUOM! Lehdistökuvat löydät alempaa. Kuva: Bertha Froriep: Victoria Åbergin muotokuva (1880). Amanda Kjellberg: Vestan neitsyeksi puetun neiti Charlotta Fredrika Sparren muotokuva, jäljennös Nonotten mukaan (1870–1879). Maria Martinau: Naisen muotokuva (n. 1880–1899). Julie Hagen-Schwarz: Omakuva (1855). Alexandra Frosterus-Såltin: Nuori neito (1858). Nathalie Martinau: Uskottu palvelijatar (1882). Ida Silfverberg: Omakuva (1868). Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Johanne Mathilde Dietrichson: Omakuva (1865). Victorine Nordenswan: Pyhä Agnes, kopio Jusepe de Riberan mukaan, osa (1868).
HUOM! Lehdistökuvat löydät alempaa. Kuva: Bertha Froriep: Victoria Åbergin muotokuva (1880). Amanda Kjellberg: Vestan neitsyeksi puetun neiti Charlotta Fredrika Sparren muotokuva, jäljennös Nonotten mukaan (1870–1879). Maria Martinau: Naisen muotokuva (n. 1880–1899). Julie Hagen-Schwarz: Omakuva (1855). Alexandra Frosterus-Såltin: Nuori neito (1858). Nathalie Martinau: Uskottu palvelijatar (1882). Ida Silfverberg: Omakuva (1868). Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Johanne Mathilde Dietrichson: Omakuva (1865). Victorine Nordenswan: Pyhä Agnes, kopio Jusepe de Riberan mukaan, osa (1868).

Tiedotustilaisuus medialle ke 5.3. klo 10.15 – myös verkossa

Näyttelyn tiedotustilaisuus järjestetään Ateneum-salissa klo 10.15 alkaen. Ateneumin ovet avautuvat klo 10. Näyttelyyn museon kolmannessa kerroksessa voi tutustua klo 13 asti. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Tilaisuudessa näyttelystä keskustelevat näyttelyn kuraattori Anne-Maria Pennonen, museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff ja Rajojen rikkojat -näyttelyjulkaisun toinen päätoimittaja Hanne Selkokari.

Tilaisuuden kieli on suomi. Ilmoittauduthan tilaisuuteen tiistaihin 4.3. mennessä. Ilmoita osallistumisestasi klikkaamalla  tätä linkkiä.

Katso saapumisohjeet.

Seuraa tiedotustilaisuutta verkossa

Liity tiedotustilaisuuteen verkossa klikkaamalla tätä linkkiä. Mukaan voi liittyä klo 10 alkaen ja tiedotustilaisuus alkaa klo 10.15. Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä kirjoittamalla chatin kautta.

Teams-sovellus tulee ladata mobiililaitteilla, tietokoneella voi liittyä myös verkkoselaimen kautta. Selainta käytettäessä suosittelemme Chromea tai Edgeä päivitettynä uusimpaan versioon.

Lisätiedot:
Tiedottaja Reetta Haarajoki, puh. 050 476 6290, reetta.haarajoki(at)ateneum.fi
Viestintäpäällikkö Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari(at)ateneum.fi

Kuvat:
press.ateneum.fi  

Rajojen rikkojat muuttaa käsityksemme naistaiteilijoiden elämästä 1800-luvulla

Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
7.3.–24.8.2025 

Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa. 

Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa. 

Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. 

Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän. 

Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny ChurbergAlexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna BauckMathilde Bonnevie-DietrichsonMarie EllenriederJulie Hagen-SchwarzElisabeth Jerichau-BaumannMagda KrönerAmalia LindegrenEmmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.  

Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppanina ja yhtenä teosten lainaajista toimii Düsseldorfin Kunstpalast, jossa toinen versio näyttelystä nähdään Ateneumin jälkeen syksyllä 2025. Teoksia nähdään laajasti Kansallisgallerian kokoelmasta, jonka lisäksi lainaajia ovat muun muassa Alte Nationalgalerie (Saksa), Nationalmuseum (Ruotsi), Göteborgin taidemuseo, Nasjonalmuseet (Norja), Ny Carlsberg Glyptotek ja Statens Museum for Kunst (Tanska) ja Viron taidemuseo. 

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun päätoimittajia ovat Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari. Kirjassa julkaistaan yhteensä 18 artikkelia kansainvälisiltä tutkijoilta. 

Rajojen rikkojat -intro johdattaa näyttelyn teemoihin 

Rajojen rikkojat -näyttelyintro johdattaa näyttelyn teemoihin ja keskeisiin teoksiin asiantuntevan oppaan ja runsaan kuvaesityksen avulla. 

Lue lisää näyttelyintroista  

Rajojen rikkojat -podcast julkaistaan 21.3.

Näyttelyn yhteydessä julkaistavassa podcastissä eri alojen taiteilijat pohtivat sitä, millaisia rajoja he ovat työssään rikkoneet ja millaisia esteitä on yhä ylitettävänä. Podcastin toimittaa Jonna Tapanainen.

Podcastia voit kuunnella Ateneumin verkkosivujen tai podcast-palveluiden kautta.

Aukioloajat ja sisäänpääsymaksut vuonna 2025 


Museo on avoinna seuraavasti 27.1.–30.6.2025 sekä 1.9.–31.12.2025:

Ma suljettu | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17 |  

Heinä- ja elokuussa museo on avoinna myös maanantaisin. 1.7.–31.8.2025 aukioloajat ovat: 
Ma klo 11–17 | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17  

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsylippu lippukassalta 22 € | Normaali pääsylippu verkosta 20 € | Alennettu pääsylippu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta| Vapaa pääsy Museokortilla    

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Alma Erdmann: Nainen Schwarzwaldista (1899). Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie. Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie /Andres Kilger
Alma Erdmann: Nainen Schwarzwaldista (1899). Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie. Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Nationalgalerie /Andres Kilger
Lataa
Hilda Olson: Hämähäkkejä, Helsingin kasvitieteellinen puutarha, 8.5.1860 ja 12.5.1861. Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva: Kansallisgalleria, Aleks Talve
Hilda Olson: Hämähäkkejä, Helsingin kasvitieteellinen puutarha, 8.5.1860 ja 12.5.1861. Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva: Kansallisgalleria, Aleks Talve
Lataa
Victoria Åberg: Näkymä Caprilta (1879), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Victoria Åberg: Näkymä Caprilta (1879), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Göteborgin taidemuseo. Kuva: Göteborgin taidemuseo / Hossein Sehatlou
Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Göteborgin taidemuseo. Kuva: Göteborgin taidemuseo / Hossein Sehatlou
Lataa
Fanny Churberg: Kuutamomaisema (1878). Fortumin Taidesäätiön kokoelmat. Kuva: Fortumin Taidesäätiön kokoelmat / Rauno Träskelin
Fanny Churberg: Kuutamomaisema (1878). Fortumin Taidesäätiön kokoelmat. Kuva: Fortumin Taidesäätiön kokoelmat / Rauno Träskelin
Lataa
Magda Kröner: Asetelma kirsikoista ja mansikoista punotussa korissa (1904). Kunstpalast, Düsseldorf. Kuva: Kunstpalast - Horst Kolberg - ARTOTHEK
Magda Kröner: Asetelma kirsikoista ja mansikoista punotussa korissa (1904). Kunstpalast, Düsseldorf. Kuva: Kunstpalast - Horst Kolberg - ARTOTHEK
Lataa
Helmi Biese: Villingin kallioita (1890-luvun loppu), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Helmi Biese: Villingin kallioita (1890-luvun loppu), Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Lataa
Maria Martinau: Tyttö (ajoittamaton). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Maria Martinau: Tyttö (ajoittamaton). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. 

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

En testamentsdonation sätter fart på konserveringen av Akseli Gallen-Kallelas freskskisser15.5.2025 10:50:44 EEST | Pressmeddelande

Konstmuseet Ateneum som är en del av Finlands Nationalgalleri har fått en betydande testamentsdonation på 700 000 euro av en finsk privatperson. Enligt donatorns önskan ska 150 000 euro av de donerade medlen användas för Nationalgalleriets konserveringsenhets behov och anskaffningar. Donatorn har önskat förbli anonym. Tack vare donationen kan vi tidigarelägga ett länge planerat projekt: att konservera Akseli Gallen-Kallelas freskskisser med Kalevala-motiv som ingår i Nationalgalleriets samlingar. Gallen-Kallela utförde skisserna för freskerna i takkupolen på Finlands paviljong vid världsutställningen i Paris år 1900. Av dessa kommer Hedendom och kristendom (1899) att visas på Ateneum på utställningen Gallen-Kallela, Klimt & Wien, som är öppen 26.9.2025–1.2.2026.

Testamenttilahjoitus vauhdittaa Akseli Gallen-Kallelan freskoluonnosten konservointia15.5.2025 10:50:44 EEST | Tiedote

Kansallisgalleriaan kuuluva Ateneumin taidemuseo on saanut merkittävän, noin 700 000 euron testamenttilahjoituksen suomalaiselta yksityishenkilöltä. Lahjoittajan toiveen mukaisesti lahjoitusvaroista 150 000 euroa käytetään Kansallisgallerian konservointiyksikön tarpeisiin ja hankintoihin. Lahjoittaja on toivonut, ettei hänen nimeään kerrota julkisuuteen. Lahjoituksen ansiosta voidaan toteuttaa pitkään suunniteltu hanke aiottua aikaisemmin: konservoida Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluvat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset luonnokset vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattokupolin freskoihin. Näistä Pakanuus ja kristinusko (1899) saadaan esille Ateneumissa 26.9.2025–1.2.2026 esillä olevaan Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyyn.

A bequest to expedite the conservation of Akseli Gallen-Kallela’s fresco sketches15.5.2025 10:50:44 EEST | Press release

The Ateneum Art Museum, which is part of the Finnish National Gallery, has received a significant bequest of approximately 700,000 euros from a Finnish private individual. As requested by the donor, 150,000 euros of the bequeathed funds will be used for the needs and acquisitions of the Finnish National Gallery’s conservation unit. The donor’s wish is that their name is not published. Thanks to the bequest, a long-planned project can be realised earlier than expected: the conservation of the Kalevala-themed sketches by Akseli Gallen-Kallela, held in the collection of the Finnish National Gallery, for the cupola frescoes of the Finnish pavilion at the 1900 Paris Exposition. Of these, Heathendom and Christendom (1899) will be on display at the Ateneum from 26 September 2025 to 1 February 2026 as part of the exhibition Gallen-Kallela, Klimt & Wien.

Utställningen Gallen-Kallela, Klimt & Wien hämtar Wiens puls till Ateneum7.5.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande

Utställningen som öppnar i slutet av september skildrar hur Akseli Gallen-Kallelas konst utvecklades i interaktion med internationella modernister som Gustav Klimt och Koloman Moser. Secessionsrörelsen som under Klimts ledning grundades för att förnya konsten förenades av ett intresse för att utveckla en ny identitet och för en modern livsstil samt för stora, offentliga konstverk. Utställningen hämtar för första gången målningar av Gustav Klimt till Finland. Utom bildkonst ses på utställningen också fotografier samt formgivning, bland annat vardagliga föremål, smycken och mode. Utställningen visas på Ateneum 26.9.2025–1.2.2026.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely tuo Ateneumiin Wienin sykkeen7.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote

Syyskuun lopussa avautuva näyttely kertoo, miten Akseli Gallen-Kallelan taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien, kuten Gustav Klimtin ja Koloman Moserin kanssa. Klimtin johdolla perustettua, taidetta uudistanutta sesessio-liikettä yhdisti kiinnostus uuden identiteetin kehittämiseen ja moderniin elämäntapaan sekä suuriin julkisiin taideteoksiin. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin maalauksia Suomeen. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua, kuten arjen esineitä, koruja ja muotia. Näyttely on esillä Ateneumissa 26.9.2025–1.2.2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye