Suomalaisten sanomalehtien metsäkeskustelussa nousee esiin poliittinen päätöksenteko - Moniääninen metsäkeskustelu kestävyystavoitteista kaipaa vielä uusia alustoja
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettu tutkimus paljastaa, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa analysoitiin kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä sekä poliitikkojen valta merkittävänä molemmissa medioissa.
Akatemiatutkija Annukka Näyhä ja projektitutkija Venla Wallius Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutkivat suomalaisissa sanomalehdissä käytävää metsäkeskustelua.
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa keskeiset toimijat, diskurssit ja toimijasuhteet suomalaisessa sanomalehtikeskustelussa liittyen metsiin ja metsien käyttöön. Pohjimmiltaan tavoitteena työssä oli lisätä toimijoiden ymmärrystä erilaisista näkemyksistä ja argumenteista, ja luoda siten pohjaa yhteiselle keskustelulle tulevaisuuden kestävyystavoitteista.
- Maaseudun Tulevaisuudessa kuuluivat eniten metsäalan yritysten ja Metsäteollisuus ry:n sekä metsänomistajien ja MTK:n äänet. Helsingin Sanomissa näkyvimmät metsäkeskustelijaryhmät puolestaan olivat tutkijat ja poliitikot, toteaa akatemiatutkija Annukka Näyhä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä
Maaseudun Tulevaisuudessa vallitsevimmat artikkeliteemat olivat metsä- ja puupohjainen liiketoiminta sekä politiikkaan liittyvät aiheet. Helsingin Sanomissa esiin nousivat politiikkateemojen ohella ympäristöllinen kestävyys sekä virkistys- ja hyvinvointiaspektit.
Metsiin ja niiden käyttöön kohdistui paljon erilaisia merkityksiä, tavoitteita ja vastakkaisia diskursseja.
- Karrikoidusti voi sanoa, että yhteiskunnan moninaisten toimijaryhmien lukuisiin vaateisiin pyritään poliitikkojen taholta vastaamaan ”metsät voi sekä suojella että hyödyntää” -diskurssilla. Tosiasiassa tätä yhtälöä ei voi kuitenkaan ratkaista. Metsien käytön erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen vaatii yhteistä keskustelua pohjaksi yhteisille tavoitteille, käytännön toimille ja arvonluonnille metsäluonnonvaran hyödyntämisessä, Näyhä toteaa.
- Analysoitujen medioiden yhteneväisyyksistä huomionarvoista on se, että metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä ja politiikkojen valta merkittävänä. Metsäpolitiikasta kirjoitettiin paljon ja sitä myös kritisoitiin, sanoo Näyhä.
Metsäalan toimijoiden välisiä valtasuhteita käsiteltiin muutoin vähän. Tämä voi osaltaan ylläpitää vallitsevaa metsäregiimiä, jonka ytimessä ovat isot metsäyritykset, osa metsänomistajista sekä etujärjestöt, ja luoda haasteita moniäänisyyden ja kestävyysmurroksen edistämiselle. Metsäregiimi tarkoittaa metsäalan vallitsevaa organisoitumistapaa, joka määrittää sitä, miten ja kenelle metsiin pohjautuvaa arvoa luodaan.
Eri toimijoilla on halu löytää yhteisymmärrystä
Erilaisilla yhteisöillä, kolmannen sektorin ympäristöjärjestöillä, etujärjestöön kuulumattomilla metsänomistajilla ja pienillä yrityksillä voi olla tärkeä rooli olemassa olevien rakenteiden muuttamisessa, mikäli ne tekevät enemmän koordinoitua yhteistyötä.
- Löysimme myös signaaleja siitä, että eri toimijoilla on myös jaettuja tavoitteita, pyrkimys löytää yhteisymmärrystä ja halu keskustella metsäaiheista rakentavasti. Nämä saattavat tosin välillä peittyä polarisoituneen keskustelun alle, kertoo Wallius.
Tutkimuksen mukaan moniäänisen ja rakentavan metsäkeskustelun sekä yhteistyön edistämiseksi tarvittaisiin uusia alustoja ja kanavia, joilla näitä keskusteluja voitaisiin käydä.
- Aineisto ei missään nimessä kata kaikkea metsäuutisointia, eivätkä tulokset siksi ole kaikenkattavia. Tutkimus ei myöskään tarkastele valittujen medioiden valtarooleja itsessään, vaikka tiedostammekin tämän.
- Tulokset tarjoavat kuitenkin katsauksen siitä, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Valittujen uutismedioiden yksityiskohtainen vertaileminen keskenään ei ollut tutkimuksen keskiössä, vaan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä julkisesta metsäkeskustelusta kokonaisuutena, toteaa Näyhä.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla Maaseudun Tulevaisuuden ja Helsingin Sanomien artikkeleita kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tutkimusaineisto koostui 283 artikkelista vuosilta 2019–2021. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Tulevaisuussuuntautuneet, yhteistoiminnalliset liiketoimintamallit kestävyyssiirtymän edistäjinä - Suomalainen metsäala kokeellisena alustana transitiokehikon luomiselle (BuSuT) -hanketta.
Tutkimus on alun perin julkaistu Forest Policy and Economics -lehdessä joulukuussa 2024. Tutustu artikkeliin: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1389934124001850
Lisätietoja antavat:
Annukka Näyhä
akatemiatutkija
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
annukka.nayha@jyu.fi
+358 40 805 4817
Venla Wallius
projektitutkija
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
venla.j.wallius@jyu.fi
+358 50 329 5342
Lue myös:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uuden suomen kielen professori Sari Sulkusen mukaan meistä jokainen tarvitsee monia lukutaitoja24.10.2025 08:59:22 EEST | Tiedote
Sari Sulkunen on aloittanut suomen kielen professorina Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sulkunen tutkii rakennusalan monilukutaitoja eli työhön liittyviä tekstejä ja niiden kanssa toimimisen tapoja.
Kestävyyssiirtymien edistämiseksi tarvitaan monitieteistä yhteistyötä – uusi konferenssi tuo eri alojen tutkijoita yhteen Jyväskylässä23.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään toukokuussa 2026 Jyväskylän yliopistossa. Kansainvälinen konferenssi edistää tieteellistä keskustelua ja uusien yhteyksien syntymistä eri tieteenalojen ja organisaatioiden välillä, tavoitteenaan luoda tietoa ja ratkaisuja kestävyyssiirtymien tueksi.
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot säröilevää maailmaa korjaavana ja koossapitävänä voimana23.10.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot maailman murtumia korjaavana muutosvoimana. Enqvistin visiossa museot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka rakentavat siltoja tieteen, taiteen ja moninaisten yhteisöjen välille – ja haastavat samalla vallalla olevia käsityksiä siitä, mikä on muistamisen arvoista. Museologian apulaisprofessuuri on Suomessa ainutlaatuinen: toista vastaavaa tehtävää ei ole, ja tohtoriksi museologian alalta voi väitellä vain Jyväskylässä.
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme