Huijaukset rajussa kasvussa vuonna 2024 – pankit saivat pysäytettyä huijattuja maksuja yli 44 miljoonan euron arvosta
19.2.2025 08:50:36 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Suomalaisilta yritettiin huijata 107,2 miljoonan euron edestä rahaa vuonna 2024, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä tiedoista. Vuonna 2023 määrä oli 76,9 miljoonaa euroa.
- Vuonna 2024 pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Se on 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteensä suomalaiset menettivät viime vuoden aikana verkkorikollisille 62,9 miljoonaa euroa.
- Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joiden määrässä kasvu oli rajuinta, peräti 161 prosenttia.
- Huijausten torjuminen onnistuu ihmisten valppauden lisäksi parhaiten tehokkaalla tietojenvaihdolla. Sitä tulisi parantaa merkittävästi pankkien välillä sekä pankkien ja viranomaisten kesken.
Suomalaisiin kohdistuneiden digihuijausten määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2024. Suomalaisilta yritettiin huijata kaiken kaikkiaan 107,2 miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2023 oli 39 prosenttia. Pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan huijattuja varoja 44,3 miljoonan euron edestä.
Isoimmat menetykset koituivat tietojenkalasteluhuijauksista ja sijoitushuijauksista. Tietojenkalasteluhuijauksissa menetettiin vuoden 2024 aikana 31,9 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 20,1 miljoonaa euroa.
Pankkien tilastot osoittivat merkittävää laskua rakkaushuijausten määrässä. Tämä johtuu kuitenkin erilaisista tilastointitavoista, sillä osaa rakkaushuijauksista on alettu luokitella tilastoissa sijoitushuijauksiksi. Rakkaushuijarit saattavat tarjota uhreilleen "sijoitusmahdollisuuksia", jotka osoittautuvat lopulta huijauksiksi.
Pankit tekevät parhaansa, mutta huijausten torjumiseen tarvitaan kaikkia
Pankit ovat huijausten torjumisessa hyvin tehtäviensä tasalla, mutta kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan. Finanssiala ry:n (FA) petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm muistuttaa, etteivät huijaukset lopu pelkällä tehokkaalla torjunnalla.
”Tietojenvaihtoa sekä pankkien välillä että pankkien ja viranomaisten välillä olisi tehostettava huomattavasti. Nykyisen lainsäädännön vuoksi se on tällä hetkellä varsin rajattua. Tietojenvaihdon parantaminen on paras keino kitkeä huijauksia juuria myöten. Valppaudella meistä jokainen voi pienentää huijausriskiä omalla kohdallaan”, Saxholm toteaa.
Tietojenkalasteluhuijaukset kasvoivat vuonna 2024 hälyttävää vauhtia. Saxholm kertoo, että huijarit käyttävät nykyään tietojenkalasteluun entistä monipuolisempia keinoja, kuten puhelinsoittoja, esiintyen esimerkiksi poliisina ja pankin työntekijänä.
Saxholm korostaa, että kiire kannattaa unohtaa, sillä huijausyrityksissä usein korostetaan välitöntä reagoimisen tarvetta.
”Erityisesti maksujen vahvistamisessa on oltava erittäin tarkkana. Asiakkaiden on hyvä tarkistaa huolellisesti, mihin ovat maksua vahvistamassa, jottei se lähde vahingossa huijareille”, Saxholm tähdentää.
Pankit tekevät parhaansa huijausten estämiseksi, mutta Saxholm korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Puhelinoperaattorit tekevät hyvää työtä suodattaessaan huijaussoittoja, mutta vielä olisi tärkeää saada sosiaalisen median jättiläiset ja internetin kauppapaikat poistamaan rikollisten mainokset alustoiltaan.
Saxholm muistuttaa, että mainoksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Varsinkaan sijoittamiseen ei koskaan kannata lähteä pelkkien mainosten perusteella.
”Jos esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen kiinnostaa, siihen ei koskaan kannata ryhtyä pelkästään netissä näkyneen mainoksen kautta, vaan perehtyä asiaan rauhassa ja etsiä tietoa muualta”, Saxholm painottaa.
Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin
FA lanseerasi toukokuussa 2024 huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut”. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei pidä jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Myös läheisille on hyvä kertoa asiasta avoimesti ja saada tukea heidänkin kauttaan. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukonetulosten kautta.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme