Oulun yliopistossa kehitetään tulevaisuuden materiaaleja ratkaisemaan geopoliittisia riippuvuuksia
24.2.2025 06:19:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvät teknologiat vaativat valtavia määriä erilaisia alkuaineita. “Emme voi päättää, mitä alkuaineita EU-alueella löytyy maankuoresta. Tämän takia meidän täytyy kehittää uusia materiaaleja saatavilla olevista alkuaineista”, yliopistotutkija Akseli Mansikkamäki toteaa.

Esimerkiksi puhelimen valmistamiseen tarvitaan nykyään yli 70:tä eri alkuainetta – eli yli kolme neljäsosaa luonnosta löytyvistä alkuaineista. Näistä ainakin puolet ovat Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden listalla, mikä tekee jo nyt EU:n ilmastonmuutoksen torjunnan, teollisuuden ja puolustusteknologian riippuvaiseksi ulkopuolisista maista. Geopoliittinen epävakaus korostaa haavoittuvaa asemaa.
Akseli Mansikkamäen tutkimusryhmä Oulun yliopistossa pyrkii kehittämään molekyylejä, joita voi käyttää tulevaisuuden teknologioissa. Tällaisilla molekyyleistä rakennetuilla materiaaleilla voidaan tulevaisuudessa korvata kriittisiä raaka-aineita.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa Mansikkamäki ja väitöskirjatutkija Anand Chekkottu Parambil selvittivät, miten niin kutsuttujen pääryhmien raskasmetalleista voi tehdä magneettisia molekyylejä. Tällaisia metalleja ovat esimerkiksi tina, lyijy ja vismutti. Niitä on saatavilla suuria määriä, mutta metalleina ne eivät ole magneettisia, eikä niillä ole runsaasti käyttösovelluksia esimerkiksi mikroelektroniikassa. Osana molekyylejä niistä voidaan kuitenkin luoda magneettisia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden komponenteissa.
“Toisin sanoen, yritämme saada tavanomaisia alkuaineita tekemään asioita, joita emme uskoneet niiden pystyvän tekemään”, Mansikkamäki selittää.
Uusien materiaalien suunnittelu on perustutkimusta kemian ja fysiikan rajamailla
Mansikkamäen tutkimusryhmän työ on perustiedettä, jossa tutkitaan miten tulevaisuuden teknologian tarvitsemia ominaisuuksia voi rakentaa molekyyleihin ja materiaaleihin. Oulun yliopistossa tehtävä tutkimus hyödyntää suurteholaskentaa ja teoreettisia menetelmiä. Käytännön kokeita tehdään yhteistyönä muun muassa kanadalaisten ja brittiläisten tutkimusryhmien kanssa.
Mansikkamäki itse on väitellyt tohtoriksi kemian alalta, mutta työskentelee nykyään teoreettisen fysiikan parissa.
“Kemia ja teoreettinen fysiikka eivät ole kovin yleinen yhdistelmä, mutta koulutustaustana tämä on aika optimaalinen, kun haluaa ymmärtää, miten molekyylit ja korkea teknologia liittyvät toisiinsa”, Mansikkamäki naurahtaa.
Tämä päivänä uudenlaisiin molekyyleihin pohjautuvat materiaalit ovat vielä varhaisessa vaiheessa, ja käytännön sovelluksia on hyvin vähän. Tällaisten materiaalien täyttä potentiaalia tulevaisuuden teknologioissa vasta selvitetään.
“Yhteiskuntamme tulevaisuutemme kannalta on oleellista, että tieteellinen pohja uusien materiaalien kehittämiselle luodaan jo tänään”, Mansikkamäki tiivistää. ”Tulevaisuudessa siirtyminen kohti korkeamman jalostusasteen materiaaleja EU:ssa on kuitenkin maailmanpolitiikan takia väistämätöntä.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Akseli Mansikkamäki, puh: 050 3593 804, Akseli.Mansikkamaki@oulu.fi, NMR-spektroskopian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme