Johtaako osallistava johtaminen pidempään työuraan?
Osallistava johtaminen voi olla avainasemassa työurien pidentämisessä. Uusi tutkimus osoittaa, että työnantajan tarjoama koulutus, tiedon jakaminen ja tiimityöskentely voivat lykätä työntekijöiden eläköitymistä. Kun työn mielekkyys ja hallinnan tunne kasvavat, työntekijät ovat halukkaampia jatkamaan työelämässä pidempään. Organisaatioiden panostukset osallistaviin johtamiskäytäntöihin voivat siten auttaa hyödyntämään kokeneiden työntekijöiden osaamista entistä pidempään.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja työurien pidentäminen on noussut keskeiseksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Mutta voiko työpaikkojen johtamiskäytännöillä vaikuttaa siihen, kuinka pitkään suomalaiset työntekijät jatkavat työelämässä? Petri Böckermanin, Alex Brysonin, Ilari Ilmakunnaksen ja Pekka Ilmakunnaksen tutkimusjulkaisussa The Journal of the Economics of Ageing julkaistu tutkimus ”Does high involvement management make you work longer?” tarjoaa mielenkiintoisia vastauksia tähän kysymykseen.
Osallistava johtaminen (High Involvement Management, HIM) tarkoittaa johtamiskäytäntöjä, jotka korostavat tiedon jakamista, työntekijöiden autonomiaa ja jatkuvaa oppimista. HIM pyrkii parantamaan työntekijöiden sitoutumista ja työtyytyväisyyttä, mikä voi puolestaan vaikuttaa heidän halukkuuteensa jatkaa työelämässä pidempään.
Osallistava johtaminen voi vaikuttaa eläköitymispäätöksiin kahdella tavalla:
- Työn mielekkyys: Kun työntekijä kokee voivansa vaikuttaa työhönsä ja kehittyä ammatillisesti, työ koetaan mielekkäämpänä, mikä voi lykätä eläköitymispäätöstä.
- Työn hallinta: Työnantajan tarjoama koulutus ja tiedon jakaminen voivat parantaa työntekijän kykyä hallita työtehtäviään, vähentäen työn kuormittavuutta ja parantaen työhyvinvointia.
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti neljään HIM-käytäntöön:
- Työnantajan tarjoama koulutus: Mahdollistaa työntekijöiden osaamisen jatkuvan kehittämisen.
- Tiedon jakaminen työntekijöille: Lisää työntekijöiden ymmärrystä organisaation tavoitteista ja heidän roolistaan näiden saavuttamisessa.
- Tiimityöskentely: Edistää yhteistyötä, tiedon jakamista ja vertaistukea työyhteisössä.
- Suoritukseen perustuva palkitseminen: Motivoi työntekijöitä parantamaan suoritustaan ja sitoutumaan tavoitteisiin.
Tutkimus perustuu pääasiassa Tilastokeskuksen työolotutkimukseen, joka sisältää tietoja työntekijöiden eläköitymisaikeista ja HIM-käytännöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työnantajan tarjoama koulutus yhdessä tiedon jakamisen kanssa sekä näiden yhdistelmä tiimityön kanssa johtivat myöhäisempään odotettuun eläköitymisikään. Nämä käytännöt lisäävät työn hallinnan tunnetta ja tukea urakehityksessä, mikä puolestaan voi motivoida jatkamaan työelämässä pidempään. Lisäksi työnantajan tuki ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen voivat lisätä työntekijöiden tunnetta siitä, että he ovat arvokkaita organisaatiolle, mikä puolestaan voi pidentää työuria.
Organisaatiot, jotka panostavat työntekijöidensä osaamisen kehittämiseen ja tiedon avoimeen jakamiseen, voivat odottaa hyötyvänsä kokeneiden työntekijöiden pidemmästä työpanoksesta. Nämä käytännöt voivat olla avainasemassa ikääntyvän työvoiman hallinnassa ja osaamisen säilyttämisessä organisaatiossa.
Lopuksi voidaan todeta, että vaikka osallistava johtaminen ei ole taikakeino eläköitymiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, sen hyödyntäminen voi olla yksi osa työurien pidentämisen keinovalikoimaa. Yhdistämällä osallistavat johtamiskäytännöt joustaviin eläkeratkaisuihin voidaan rakentaa kestävämpiä työuria tulevaisuudessa.
Tutkimus: Petri Böckerman, Alex Bryson, Ilari Ilmakunnas & Pekka Ilmakunnas (2025), ”Does high involvement management make you work longer?” The Journal of the Economics of Ageing, Volume 30, March 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme