Johtaako osallistava johtaminen pidempään työuraan?
24.2.2025 06:40:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Osallistava johtaminen voi olla avainasemassa työurien pidentämisessä. Uusi tutkimus osoittaa, että työnantajan tarjoama koulutus, tiedon jakaminen ja tiimityöskentely voivat lykätä työntekijöiden eläköitymistä. Kun työn mielekkyys ja hallinnan tunne kasvavat, työntekijät ovat halukkaampia jatkamaan työelämässä pidempään. Organisaatioiden panostukset osallistaviin johtamiskäytäntöihin voivat siten auttaa hyödyntämään kokeneiden työntekijöiden osaamista entistä pidempään.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja työurien pidentäminen on noussut keskeiseksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Mutta voiko työpaikkojen johtamiskäytännöillä vaikuttaa siihen, kuinka pitkään suomalaiset työntekijät jatkavat työelämässä? Petri Böckermanin, Alex Brysonin, Ilari Ilmakunnaksen ja Pekka Ilmakunnaksen tutkimusjulkaisussa The Journal of the Economics of Ageing julkaistu tutkimus ”Does high involvement management make you work longer?” tarjoaa mielenkiintoisia vastauksia tähän kysymykseen.
Osallistava johtaminen (High Involvement Management, HIM) tarkoittaa johtamiskäytäntöjä, jotka korostavat tiedon jakamista, työntekijöiden autonomiaa ja jatkuvaa oppimista. HIM pyrkii parantamaan työntekijöiden sitoutumista ja työtyytyväisyyttä, mikä voi puolestaan vaikuttaa heidän halukkuuteensa jatkaa työelämässä pidempään.
Osallistava johtaminen voi vaikuttaa eläköitymispäätöksiin kahdella tavalla:
- Työn mielekkyys: Kun työntekijä kokee voivansa vaikuttaa työhönsä ja kehittyä ammatillisesti, työ koetaan mielekkäämpänä, mikä voi lykätä eläköitymispäätöstä.
- Työn hallinta: Työnantajan tarjoama koulutus ja tiedon jakaminen voivat parantaa työntekijän kykyä hallita työtehtäviään, vähentäen työn kuormittavuutta ja parantaen työhyvinvointia.
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti neljään HIM-käytäntöön:
- Työnantajan tarjoama koulutus: Mahdollistaa työntekijöiden osaamisen jatkuvan kehittämisen.
- Tiedon jakaminen työntekijöille: Lisää työntekijöiden ymmärrystä organisaation tavoitteista ja heidän roolistaan näiden saavuttamisessa.
- Tiimityöskentely: Edistää yhteistyötä, tiedon jakamista ja vertaistukea työyhteisössä.
- Suoritukseen perustuva palkitseminen: Motivoi työntekijöitä parantamaan suoritustaan ja sitoutumaan tavoitteisiin.
Tutkimus perustuu pääasiassa Tilastokeskuksen työolotutkimukseen, joka sisältää tietoja työntekijöiden eläköitymisaikeista ja HIM-käytännöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työnantajan tarjoama koulutus yhdessä tiedon jakamisen kanssa sekä näiden yhdistelmä tiimityön kanssa johtivat myöhäisempään odotettuun eläköitymisikään. Nämä käytännöt lisäävät työn hallinnan tunnetta ja tukea urakehityksessä, mikä puolestaan voi motivoida jatkamaan työelämässä pidempään. Lisäksi työnantajan tuki ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen voivat lisätä työntekijöiden tunnetta siitä, että he ovat arvokkaita organisaatiolle, mikä puolestaan voi pidentää työuria.
Organisaatiot, jotka panostavat työntekijöidensä osaamisen kehittämiseen ja tiedon avoimeen jakamiseen, voivat odottaa hyötyvänsä kokeneiden työntekijöiden pidemmästä työpanoksesta. Nämä käytännöt voivat olla avainasemassa ikääntyvän työvoiman hallinnassa ja osaamisen säilyttämisessä organisaatiossa.
Lopuksi voidaan todeta, että vaikka osallistava johtaminen ei ole taikakeino eläköitymiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, sen hyödyntäminen voi olla yksi osa työurien pidentämisen keinovalikoimaa. Yhdistämällä osallistavat johtamiskäytännöt joustaviin eläkeratkaisuihin voidaan rakentaa kestävämpiä työuria tulevaisuudessa.
Tutkimus: Petri Böckerman, Alex Bryson, Ilari Ilmakunnas & Pekka Ilmakunnas (2025), ”Does high involvement management make you work longer?” The Journal of the Economics of Ageing, Volume 30, March 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme