Etla: Suomen vienti hyötyisi ulkomaalaisista työntekijöistä, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on edelleen pieni
Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna.
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 90-luvulta lähtien. Vuonna 1990 kaikkien ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä oli vain 0,5 prosenttia, kun vuoteen 2023 mennessä luku oli noussut 6,7 prosenttiin. Ulkomailla syntyneiden työntekijöiden prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Hiring the first non-native worker and exports (ETLA Working Papers No 126) tarjoaa uutta tietoa ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaamisen vaikutuksista yrityksen vientiin Suomen teollisuudessa.
Tutkimus osoittaa, että ulkomainen työllisyys on yhteydessä yrityksen kokonaisviennin kasvuun. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä.
Mikä selittää viennin kasvua ulkomaisen työntekijän myötä? Tutkimuksen mukaan ulkomaisen työntekijän palkkaaminen lisää todennäköisyyttä viedä tuotteita työntekijän kotimaahan.
— Tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajien työllistymistä edistävillä toimilla, erityisesti vientiin suuntautuneilla aloilla, voi olla myönteisiä vaikutuksia yritysten suorituskykyyn ja kansainväliseen kauppaan. Ulkomaisilla työntekijöillä on tärkeä rooli kansainvälisten kauppayhteyksien luomisessa esimerkiksi lähtömaidensa kanssa, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Rekrytointisyrjintä edelleen yleistä
Suomen vienti siis hyötyisi ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on meillä kuitenkin edelleen vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna. Yli 70 prosentissa teollisuuden yrityksistä ei ole yhtään ulkomaalaistaustaista työntekijää.
Etla Maczulskij’n mukaan yksi selitys pienelle ulkomaalaisten työntekijöiden määrälle löytyy etniseen taustaan perustuvasta syrjinnästä rekrytoinneissa, mikä on edelleen Suomessa yleistä.
— Jotta Suomen talous voisi täysin hyötyä maahanmuuttajatyövoimasta, tarvitaan enemmän toimia etnisyyteen perustuvan rekrytointisyrjinnän torjumiseksi ja kannustusta ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen, Maczulskij toteaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Maczulskij, Terhi: “Hiring the First non-native Worker and Exports”. ETLA Working Papers No 126.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme