Etla: Suomen vienti hyötyisi ulkomaalaisista työntekijöistä, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on edelleen pieni
24.2.2025 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna.
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 90-luvulta lähtien. Vuonna 1990 kaikkien ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä oli vain 0,5 prosenttia, kun vuoteen 2023 mennessä luku oli noussut 6,7 prosenttiin. Ulkomailla syntyneiden työntekijöiden prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Hiring the first non-native worker and exports (ETLA Working Papers No 126) tarjoaa uutta tietoa ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaamisen vaikutuksista yrityksen vientiin Suomen teollisuudessa.
Tutkimus osoittaa, että ulkomainen työllisyys on yhteydessä yrityksen kokonaisviennin kasvuun. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä.
Mikä selittää viennin kasvua ulkomaisen työntekijän myötä? Tutkimuksen mukaan ulkomaisen työntekijän palkkaaminen lisää todennäköisyyttä viedä tuotteita työntekijän kotimaahan.
— Tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajien työllistymistä edistävillä toimilla, erityisesti vientiin suuntautuneilla aloilla, voi olla myönteisiä vaikutuksia yritysten suorituskykyyn ja kansainväliseen kauppaan. Ulkomaisilla työntekijöillä on tärkeä rooli kansainvälisten kauppayhteyksien luomisessa esimerkiksi lähtömaidensa kanssa, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Rekrytointisyrjintä edelleen yleistä
Suomen vienti siis hyötyisi ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on meillä kuitenkin edelleen vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna. Yli 70 prosentissa teollisuuden yrityksistä ei ole yhtään ulkomaalaistaustaista työntekijää.
Etla Maczulskij’n mukaan yksi selitys pienelle ulkomaalaisten työntekijöiden määrälle löytyy etniseen taustaan perustuvasta syrjinnästä rekrytoinneissa, mikä on edelleen Suomessa yleistä.
— Jotta Suomen talous voisi täysin hyötyä maahanmuuttajatyövoimasta, tarvitaan enemmän toimia etnisyyteen perustuvan rekrytointisyrjinnän torjumiseksi ja kannustusta ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen, Maczulskij toteaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Maczulskij, Terhi: “Hiring the First non-native Worker and Exports”. ETLA Working Papers No 126.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme