Kaulan imusolmukkeista uutta tietoa MS-taudin syntymekanismeista

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä maailmassa julkaisseet tutkimusaineiston, jossa MS-potilaiden kaulan alueen imusolmukkeista on kerätty solunäytteitä jo diagnoosivaiheessa. Näytteet tutkittiin yksisolusekvensoinnilla, jossa analysoidaan yksittäisten solujen ilmiasua. Potilaiden näytteistä löydettiin merkittäviä poikkeavuuksia B-solujen alaryhmissä, joissa nähtiin myös merkkejä aktiivisen Epstein Barr -virusinfektion aikaansaamista muutoksista.  

Vuonna 2022 havaittiin, että MS-taudin puhkeamisen edellytys on Epstein Barr -virusinfektio. Tämä yleinen virus jää eliniäksi B-lymfosyytteihin, mutta vain pieni osa viruksen saaneista sairastuu MS-tautiin. MS-taudin riski liittyy erityisesti viruksen kohtaamiseen vasta murrosiässä tai nuorena aikuisena, jolloin se saa aikaan mononukleoosin eli pusutaudin. 

MS-tautia on perinteisesti tutkittu etsimällä immuunipuolustuksen soluja verinäytteistä ja aivoselkäydinnestenäytteistä, mutta nämä menetelmät eivät ole toistaiseksi tuoneet ratkaisevaa tietoa tautimekanismin ymmärtämiseen. 

Tutkimustiedosta uusia mahdollisuuksia lääkehoidon kehittämiseen  

MS-taudin autoimmuunivasteen eli hyökkäyksen aivoihin ja selkäytimeen uskotaan syntyvän kaulan syvissä imusolmukkeissa.  Tässä tutkimuksessa kaulan syvistä imusolmukkeista löydettiin B-solujen alaryhmä, joka on MS-tautia sairastavilla potilailla suurempi kuin terveillä.  

”Alaryhmä vaikuttaa Epstein Barr -virusinfektion muuntamalta. Tämä on uusi tieto, jonka tunnistamisessa ratkaisevaa oli viruksen ja immuunipuolustuksen tutkiminen imusolmukkeissa, missä näiden keskinäinen vuorovaikutus kehossa yleensä tapahtuu”, väitöskirjatutkija Joona Sarkkinen Helsingin yliopistosta kertoo.  

Aivojen glymfaattinen kierto kuljettaa keskushermoston pilkkoutuneita rakenteita kaulan syviin imusolmukkeisiin, jossa ne esitellään immuunipuolustukselle. 

”Tulostemme perusteella olisi kiinnostavaa suunnitella lääkehoitoja, jotka kohdistuvat vain tähän B-solujen alaryhmään. B-soluja tuhoavat lääkehoidot ovat MS-taudissa erittäin tehokkaita, mutta ne altistavat samalla potilasta myös infektioille. Normaalisti toimivaa immuunipuolustusta säästävä ja vain immuunijärjestelmän poikkeavaan osaan kohdistuva täsmähoito olisi potilaille hyödyllinen, sillä MS-tautiin sairastutaan usein nuorena aikuisena ja hoitoa tarvitaan vuosikymmeniä”, sanoo tutkimusta johtanut dosentti, neurologian erikoislääkäri Sini Laakso HUSin Neurokeskuksesta ja Helsingin yliopistosta.  

Jatkossa tuloksia on tarkoitus varmistaa laajemmassa potilasryhmässä ja selvittää, miten MS-taudin lääkitykset vaikuttavat löydöksiin.  

”Tutkimuksemme rohkaisee soveltamaan tunnettuja tutkimusmenetelmiä uusille aloille. MS-taudin tutkiminen kaulan alueen imusolmukkeista ohutneulanäytteiden avulla tarjoaa uuden näkökulman tämän monimutkaisen sairauden mekanismien ymmärtämiseen. MS-tautia tutkittiin aiemmin pääosin koeläinmalleilla, jolloin esimerkiksi sairauden keskeinen yhteys B-soluihin ei tullut esiin”, Laakso sanoo.  

Tutkimusartikkeli:  Altered Immune Landscape of Cervical Lymph Nodes Reveals Epstein-Barr Virus Signature in Multiple Sclerosis.  Julkaistu Science Immulogy -lehdessä 21.2.2025.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.