EVAn raportti: Ikääntyminen tappoi Suomen talouskasvun

Raportissa tarkastellaan ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen, tuottavuuteen ja riskinottohaluun. Ikääntyminen lisää merkittävästi julkisia menoja, heikentää työvoiman saatavuutta ja vähentää yrittäjyyttä sekä investointeja. Ratkaisuksi Kotamäki esittää työperäisen maahanmuuton edistämistä, työllisyysasteen nostoa ja markkinatalouden vahvistamista.

Raportti vertailee Suomen tilannetta Japaniin, joka on esimerkki ikääntyneestä yhteiskunnasta, jossa talouskasvu on pysähtynyt ja julkinen velka on noussut huolestuttavalle tasolle.

Kotamäki listaa raportissaan ikääntymisen keskeiset vaikutusmekanismit heikkoon talouden tilanteeseen:

• Julkisten menojen kasvu ja talouden epätasapaino: Ikääntymisen seurauksena eläkemenot ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet, samalla kun verotulojen kasvu on hidastunut vähenevän työikäisen väestön vuoksi. Suuri julkinen sektori syö myös tilaa yksityiseltä sektorilta.
• Työikäisen väestön väheneminen: Työvoiman supistuminen heikentää talouskasvua, koska tekeviä käsiä on entistä vähemmän. Työvoiman vanheneminen myös alentaa tuottavuutta muun muassa siksi, että vanhemmat ikäluokat ottavat vähemmän ja hitaammin uusia teknologioita käyttöönsä.
• Riskinottohalun väheneminen: Ikääntyessä ihmiset ottavat vähemmän riskejä, mikä vaikuttaa negatiivisesti yrittäjyyteen, investointeihin ja talouden dynamiikkaan.
• Palveluvaltaistuminen: Suomen talous on muuttunut palveluvaltaisemmaksi, sillä esimerkiksi hoivapalveluita tarvitaan jatkuvasti lisää. Julkisten palvelualojen tuottavuus on keskimäärin matalampi kuin teollisuudessa.
• Rahapolitiikan haasteet: Ikääntymiskehitys on alentanut luonnollista korkotasoa, mutta Suomen euroalueeseen kuuluminen tarkoittaa, ettei maalla ole itsenäistä rahapoliittista keinoa sopeutua tilanteeseen. EKP:n rahapolitiikka on liian kireää Suomelle.

Ratkaisuksi Suomen haasteisiin Kotamäki listaa neljä keskeistä toimintalinjaa, joiden ytimessä on markkinatalouden lisääminen Suomessa.

1. Työperäisen maahanmuuton lisääminen – Suomi tarvitsee aktiivista politiikkaa työvoimapulan paikkaamiseksi. Korkeimpien rajaveroasteiden alentaminen houkuttelisi Suomeen osaavampaa työvoimaa, ja kasvattaisi myös maassa jo olevien tuottavuutta.
2. Työllisyysasteen nostaminen – Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta sekä työmarkkinoiden joustavoittaminen.
3. Julkisen talouden sopeuttaminen – Kestävyyden varmistaminen leikkaamalla menoja ja parantamalla tuottavuutta.
4. Markkinatalouden vahvistaminen – Sääntelyn keventäminen, monopolien purkaminen ja kansankapitalismin lisääminen.

Kotamäki osoittaa raportissa, miten Suomi on päässyt jo yli huoltosuhteen heikkenemisen voimakkaimmasta vaiheesta, joka valtaosalla Euroopan maista ja Kiinalla on edessä vasta tulevina vuosikymmeninä. Pienestä optimismista huolimatta, Kotamäki toteaa, että talouden rakenteita on syytä edelleen parantaa.

”Suomi ei voi tuudittautua ajatukseen, että ikääntymisen vaikutukset korjaantuvat itsestään. Tarvitsemme markkinataloutta, työvoiman saatavuuden parantamista ja rohkeita rakenteellisia uudistuksia, jotta voimme palata talouskasvun uralle”, toteaa Kotamäki.

Raportista saa julkaista jutun saman aamun lehteen. Teos on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen pdf-liitteestä alta.