Haastavissa elämäntilanteissa elävät kaipaavat itsenäisyyttä ja tunnustusta
Haastavissa tilanteissa elävillä ihmisillä on paljon omaan elämään liittyviä pyrkimyksiä, mutta esimerkiksi mahdollisuuksien puutteen, vähäisten voimavarojen tai niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi he eivät usein pysty tekemään sitä, mitä haluaisivat.
- Oletus siitä, että niukkuudella olisi aktivoiva tai tehostava vaikutus on ristiriidassa sen tiedon kanssa, että niukkuus johtaa keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen, sanoo väitöskirjatutkija Elina Turunen Helsingin yliopistosta.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin haastavissa elämäntilanteissa elävien ihmisten pärjäämistä Suomessa.
Tutkimustulosten mukaan hyvinvointivaltio tuottaa hyvinvoinnin ohella myös epävarmuutta ihmisten elämään esimerkiksi toimeentulon ja etuus- ja palvelujärjestelmän kautta. Näin oli silloin, jos esimerkiksi etuuspäätöksen odottaminen esti muun tekemisen tai palvelun käyttö sitoi paljon aikaa.
- Oman elämän hallinnan heikentyminen tai estyminen aiheutti epävarmuutta. Pystyvyys ja oman elämän hallinta olivat tärkeitä itsenäisyyden ja elämän mielekkyyden vuoksi, Turunen kertoo.
Väitöstutkimuksessa nousivat myös esille kokemukset kuulumattomuudesta ja hyväksynnän puutteesta. Haastavissa elämäntilanteissa oleville oli tärkeää saada arvostusta sosiaalisissa suhteissa. Sosiaalisista suhteista sai tukea pärjäämiseen, ja myös palveluissa sosiaaliset tekijät olivat keskeisiä.
Valtiolla olisi keinoja vaikuttaa ihmisten pystyvyyteen
Hyvinvointivaltio voisi Turusen mukaan vaikuttaa konkreettisesti pystyvyyteen ja itsenäisyyteen esimerkiksi mahdollistamalla ihmisen voimavaroja vastaavan toiminnan tai työskentelyn, kokeilemalla entistä ennakoitavampaa toimeentuloa ja panostamalla sellaiseen politiikkaan, joka mahdollistaa ihmisten oman toiminnan.
Tulosten perusteella olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen mitkä yhteiskunnalliset prosessit ja instituutiot tuottavat epävarmuutta ja miten hyvinvointivaltio voi tehdä mahdolliseksi haastavissa elämäntilanteissa olevien pystyvyyden ja itsenäisyyden sekä tunnustuksen ja kuulumisen.
Jos kaikki eivät pysty tyydyttämään perustarpeitaan tai osallistumaan yhtä lailla arjessaan tai yhteiskunnan toimintaan, resursseja heitetään hukkaan ja yhteiskunnallinen eriytyminen voi vahvistua.
- Hyvinvointivaltiossa voidaan vaikuttaa siihen, minkälaista tekemistä pidetään tunnustuksen arvoisena tai missä määrin etuuksia saavat ihmiset voivat määrittää toimintansa merkityksellisyyttä, Turunen toteaa.
Väitöstutkimuksessa kysyttiin miten haastavissa elämäntilanteissa elävät ihmiset pärjäävät 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi miten haastavissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat vaikuttaa elämäänsä, esimerkiksi minkälaisia mahdollisuuksia sairautta ja toimeentulovaikeuksia kokevilla yksilöillä on toimia ja vaikuttaa elämäänsä, sekä miten rakenteet helpottavat tai hankaloittavat pärjäämistä.
Tutkimuksen aineistoina olivat köyhyyttä käsittelevät kirjoituskilpailuaineistot, sairausvakuutuksen korvaamia matkoja käsittelevä haastatteluaineisto ja työttömien osallisuutta käsittelevä ryhmähaastatteluaineisto.
Väittelijän yhteystiedot:
Elina Turunen
Puh. 040 541 3677
elina.turunen@helsinki.fi
***************************************
VTM Elina Turunen väittelee 28.2.2025 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Pystyisin paljon enempään – Köyhyydessä ja muissa haastavissa tilanteissa elävien selviytyminen 2000-luvun alun Suomessa”.
Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3. Tilaisuutta voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjänä on professori Mia Hakovirta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme