Suomalainen ruokakulttuuri muuttuu ajassa – uutta kasvispainotteisuus, ruokasuositukset ja harmitukset

Suomalaiseen ruokakulttuuriin ei nosteta juurikaan syömisen ja ruoan sosiaalisuutta tai tottumusta ja ruokailutapoja, toisin kuin ruokakulttuuriin yleisenä ilmiönä. Sen sijaan suomalaista ruokakulttuuria kuvaavat suomalaisten mielestä jo aiemmin mainittujen tekijöiden lisäksi valmiit ja puolivalmiit ruoat sekä kansainvälisyys.

Muutoksia kymmenessä vuodessa

Nyt toteutettu tutkimus on toisinto kymmenen vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Uusina aihealueina suomalaista ruokakulttuuria koskevissa vastauksissa nousevat kasvispainotteisuus sekä fleksaus ja ruokasuositukset, joista keskustelu kävikin tutkimuksen tekohetkellä yhä kuumana. Myös erilaiset harmitukset ovat nostaneet päätään edelliseen tutkimukseen verrattuna. 

Ruokakulttuuri koostuu perinteistä, raaka-aineista ja tavoista

Ruokakulttuuriin yleisenä ilmiönä sisältyy suomalaisten mielissä erityisesti perinteet, erilaiset raaka-aineet sekä tavat ja tottumukset. Vastauksissa mainitaan usein myös raaka-aineiden paikallisuus tai kotimaisuus, ruoan sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet sekä valmistustavat ja ruokalajit. Uutta sisältöä ruokakulttuuri-sanalle on tullut ennen kaikkea paikallisuudesta, ylipäätään tuotannosta sekä eettisyydestä.

Suomalaisen ruokakulttuurin sisältöä alettiin toden teolla pohtia noin parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin suomalaisten mielikuvat suomalaisesta nykypäivän ruokakulttuurista ja ruokakulttuurista yleisesti olivat toisistaan hyvinkin poikkeavat. Selviä eroja on yhä, mutta ei enää yhtä paljon.

• Erityisen mukava on huomata se, että suomalaisuus on hiipinyt ruokakulttuuriin ilmiönä. Tämä kertonee siitä, että suomalaiset ovat alkaneet nähdä oman maan ruokakulttuurin olemassaolon aiempaa selkeämmin, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen kehityspäällikkö Minna Asunmaa.

Suomalainen ruokakulttuuri on elinvoimainen ja moninainen

Kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta pitää kiinnostavana, että suomalaiset pohtivat ruokakulttuuria yleensä ja suomalaista ruokakulttuuria osin eri näkökulmista.

• Kun puhutaan siitä, mistä asioista ruokakulttuuri ylipäätään koostuu, ihmiset nostavat esiin muun muassa erilaiset tavat, tottumukset, perinteet, raaka-aineet ja syömisen sosiaalisuuden. Pohdinta on tällöin osin abstraktimpaa kuin pohdittaessa suomalaista ruokakulttuuria, johon liittyen esiin nostetaan myös ruokakeskustelussa ajankohtaisia ja konkreettisia ilmiöitä, joiden nähdään muuttavan ruokakulttuuria ja perinteitä. Näitä ovat esimerkiksi kasvissyönti, uudet ravitsemussuositukset, valmisruokien yleistyminen tai kansainvälistyminen. Näkökulmasta riippuen muutoksia voidaan pitää tervetulleina tai niihin voidaan suhtautua kriittisesti, Niva toteaa.

Nivan mielestä tutkimus kertoo kiinnostavalla tavalla myös siitä, että suomalaiset liittävät suomalaiseen ruokakulttuuriin todella monenlaisia asioita. Se kertoo elinvoimaisesta ja moninaisesta ruokakulttuurista, jossa perinteet ja uudet ilmiöt elävät rinnan ja usein myös toisiaan muokaten.

Tutkimuksen toteutti Ruokatieto Yhdistyksen toimeksiannosta Kantar Agri Oy. Vastaajina oli yhteensä 1086 suomalaista (pl. Ahvenanmaa). Aineisto jaettiin kahteen väestöä edustavaan ryhmään: toiselta kysyttiin, mistä eri asioista ja ilmiöistä ruokakulttuuri vastaajan mielestä koostuu ja toiselta kysyttiin sama kysymys liittyen suomalaiseen ruokakulttuuriin nykyään. Molempiin kysymyksiin vastattiin avoimilla vastauksilla, omin sanoin. Ei osaa sanoa -vastausten osuus on normaalia tasoa.  Tiedot koottiin GallupKanavalla, joka on omnibus-tutkimus ja osa internetavusteista vastaajapaneelia. Tiedot kerättiin 24.-29.1.2025.