Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön
Tuoreessa väitöskirjassa on tutkittu uutta kustannustehokasta ratkaisua, jossa sieniin perustuvalla käsittelyllä voidaan muuntaa elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteita arvokkaaksi biomassaksi. Samalla käsittely poistaa ravinteita jätevesistä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Danielle Bansfieldin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopistossa perjantaina 7.3.2025 klo 12.
”Sieniin perustuva jätevedenkäsittely on merkittävä askel kohti kestävää kierto- ja biotaloutta, jossa kaikki voittavat. Elintarviketeollisuus voi kehittää arvoketjujaan ja on lähempänä kustannustehokasta jätevesienkäsittelyä. Vesistöt kiittävät, kun käsittelemätöntä jätevettä ei enää johdeta vesistöön. Lisäksi uudet biomassat edistävät kiertotaloutta”, kertaa tutkija Danielle Bansfield Suomen ympäristökeskuksesta.
Uusille menetelmille on jatkuvasti kasvavaa kysyntää, koska elintarviketeollisuus tuottaa suuria määriä jätevettä, josta poistetaan ravinteita vakiintuneilla menetelmillä. Menetelmät ovat kalliita ja lievemmin säädellyillä alueilla jätevettä päästetään käsittelemättömänä vesistöihin aiheuttamaan harmia. Lisäksi resurssien kasvava kysyntä ja ilmastonmuutos vähentävät käytettävissä olevia resursseja, jolloin sekä ravinteiden että veden uudelleenkäyttö on yhä tärkeämpää.
Eri sienet optimaalisia biopolttoaineen, rehun tai ravintolisien tuotantoon
Väitöstutkimuksen tulokset ovat erittäin lupaavia. Tutkimuksen mukaan parhaiten toimiva sienilaji – Penicillium corylophilum – poisti ravinteita ja tuotti tehokkaasti biomassaa, jota voisi käyttää esimerkiksi biopolttoaineena. Rehun tai ravintolisien tuotannossa hyväksi vaihtoehdoksi nousi Geotrichum candidum -sieni. Viidestä tutkitusta elintarviketeollisuuden jätevirrasta sienten kasvualustana toimi parhaiten juuston hera.
Väitöstyössä tutkittiin myös sienibiomassan soveltuvuutta mikrolevien talteenottoon leväkasvatuksista ja kehitettiin uusi, nopeampi ja resurssitehokkaampi sieniavusteinen mikrolevien keräysmenetelmä. Sienipohjainen mikrolevien keräys on tavanomaisia, kemiallisesti raskaita ja energiaintensiivisiä, mikrolevien keräysmenetelmiä kestävämpi vaihtoehto.
Käytännön sovellukset merkittävä mahdollisuus elintarviketeollisuudelle ja kiertotaloudelle
Sienten hyödyntäminen elintarviketeollisuuden jätevedenkäsittelyssä avaa monia mahdollisuuksia jatkokehitykselle ja teollisille käytännön sovelluksille. Varhaisilla hyödyntäjillä on mahdollisuus saada melkoinen kilpailuetu.
Kestävyysmurros tarvitsee juuri tällaisia innovaatioita. Ravinteiden talteenotto jätevedestä ja muuttaminen arvokkaiksi biotuotteiksi tarjoavat merkittäviä sovelluksia bio- ja kiertotalouden edistämiseksi. Ratkaistavia kysymyksiä riittää vielä matkan varrelle, mutta tämä tutkimus on luonut vankan pohjan jatkokehitykselle.
Väitöstilaisuus ja väitöskirja
Aika: perjantaina 7.3.2025 klo 12–15.
Paikka: Tietotekniikan talo, Aalto-yliopisto, Otaniemi, Konemiehentie 2, 02150 Espoo. Verkossa (aalto.zoom.us).
Tapahtuman kieli: englanti.
Tapahtumasivu: Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, FM Danielle Bansfield (aalto.fi)
Väitöskirja: Pioneering circular pathways: improved recycling of nutrients in industrial wastewaters into value-added products. Väitöskirja on saatavilla 10 päivää ennen väitöstilaisuutta (aalto.fi)
Lisätietoja
Tutkija Danielle Bansfield, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 934, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme