ENNAKKOTIEDOTE: Suistamolaisesta evakkoperheestä kertova romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen ja kulttuurin, jolle ei ollut tilaa 1950-luvun Suomessa

”Linja-auton etuosassa oltiin osattu kertoa kauppalaankin asettuneiden rajakarjalaisten sotkuista:  
Siivottomuus niillä on yleistä. Keskeltä huonetta vähän siivoovat, nurkat märättävät. Kyllä minä lyssoolia kaatasin kovasti.
Lapset ymmärsivät olennaisen, vaikka huomiota yritti ohjata toisaalle. Kodin ulkopuolista maailmaa koettuaan jokainen penska kyllä tiesi olevansa vääränlainen.” 

Yönistujat vie lukijan sotien jälkeiseen Pohjois-Karjalaan, Nurmekseen, minne karjalaisperhe on kahden Pohjanmaalle suuntautuneen evakkoreissun jälkeen asettunut. Sopeutuminen ei ole helppoa. ”Varattomuudesta huolimatta mies oli yhä sama ison talon isäntä, joka hän Suistamolla oli ollut.” Romaani kuvaa koskettavasti äidinrakkauden voimaa, jolla yritetään silottaa lasten tulevaisuutta uudessa paikassa, mutta riistetään samalla siteet omaan kieleen, uskontoon  ja kulttuuriin.  

Riko Saatsille selvisi vasta aikuisena, että suomi ei ole hänen isänsä alkuperäinen äidinkieli. Yönistujat-romaani tekee näkyväksi uhanalaisen ja nykyään elvytettävän suomen lähisukukielen, jonka moni – Saatsin sukulaiset mukaan lukien – menetti.  
 
”Kun olin lapsi, isäni sanoi n’äbieh, jos joku asia piti hoitaa nopeasti. Jos marjoja oli paljon, niitä oli vägitukku. Vatsataudissa isä kysyi, vieläkö minun vaččua balberoittau. Vasta aikuisena veljeni ymmärsi kysyä, mistä nämä isän käyttämät kummat sanat ja lauseet tulivat. Oli hämmentävää tajuta, että isä oli lapsena tietysti puhunut karjalaa. Hän oli unohtanut ison osan ensimmäisestä äidinkielestään, mutta tuo hajonnut kieli muodosti silti olennaisen osan perheessämme puhuttua kieltä. Osasin itsekin melko paljon karjalaa, vaikken vielä tiennyt kotona käytetyn kielen olleen puoliksi sitä”, Riko Saatsi kertoo. 

”Kansakoulu ja yhdenmukaisuuden paine kitkivät sodan jälkeen karjalan kielen ja rajakarjalaiset tavat evakkoperheiden lapsista. Karjalaa puhuu ja ymmärtää Suomessa enää vain muutama tuhat ihmistä. Kielen tietoinen opiskelu ja käyttäminen on omakin velvollisuuteni, sillä sen säilyminen ja elvyttäminen on meistä oman äidinkielensä menettäneiden perillisistä kiinni”, hän toteaa. 

Riko Saatsi on Lieksasta kotoisin oleva kirjailija ja ohjaaja. Hänen esikoisteoksensa Hyviä aikomuksia ilmestyi 2021.​ 

Riko Saatsi: Yönistujat
ilmestyy ja on arvosteluvapaa 24.3.2025
191 sivua