Kasvutyöryhmän raportti vuoti julkisuuteen – eriävä mielipiteeni perintöverosta
27.2.2025 16:12:12 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon asettama kasvutyöryhmä on valmistellut ehdotuksia yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025, että ryhmä esittää perintö- ja lahjaveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella en pidä ehdotusta perusteltuna ja olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteeni, joka on luettavissa tämän tiedotteen lopussa.

Pääministeri Petteri Orpo asetti 26 syyskuuta 2024 kasvutyöryhmän, jonka vetäjäksi nimitettiin Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Olen yksi ryhmän jäsenistä.
Hankkeen asettamisilmoituksen mukaan tavoitteena on tunnistaa kasvua edistäviä toimenpiteitä ja tuottaa konkreettisia sekä realistisia ratkaisuehdotuksia, joilla hallitus voi vauhdittaa yksityisen sektorin kasvua.
Raportin tietoja on vuotanut joiltakin osin julkisuuteen ennenaikaisesti. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025 klo 14.20, että ryhmä esittää hallitukselle perintö- ja lahjaveron poistamista ja korvaamisesta luovutusvoittoverolla.
Käsitykseni mukaan tutkimuskirjallisuus ei anna perusteita uskoa, että työryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoveroilla edistäisi työryhmän toimeksiannon tavoitteita. Tästä syystä olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteen, joka on kokonaisuudessaan luettavissa tämän tiedotteen lopussa.
Mika Maliranta
Johtaja, Labore ja professori, Turun yliopisto
mika.maliranta@labore.fi
050 369 8054
Ote perjantaina 28.2. julkistettavasta työryhmän ”Kasvuriihi-hankkeen loppuraportista”:
Eriävä mielipide työryhmän ehdotukseen perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoveroilla
Hankkeen asettamisilmoituksen mukaan tavoitteena on tunnistaa kasvua edistäviä toimenpiteitä ja tuottaa konkreettisia sekä realistisia ratkaisuehdotuksia, joilla hallitus voi vauhdittaa yksityisen yrityssektorin kasvua. Etusija tulisi olla toimenpiteillä, jotka ovat toteutettavissa kustannusneutraalisti.
Käsitykseni mukaan tutkimuskirjallisuus ei anna perusteita uskoa, että työryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoveroilla edistäisi työryhmän toimeksiannon tavoitteita. Kantani on sama kuin suomalaisten ja ulkomaalaisten kansantalouden tutkijoiden enemmistöllä tästä asiasta.
Työryhmän ehdotukseen sisältyy riski, että verotuksen neutraalisuus heikkenee talouskasvua haittaavalla tavalla. Ehdotuksen yksi merkittävä ongelma on luovutusvoittoverotuksen niin sanottu lukitusvaikutus, jossa omistus jämähtää nykyisiin kohteisiinsa. Tästä seuraa, että pääoman, omistajuuden ja työn liikkuvuus kansantaloudessa heikkenee. Talouden kasvututkimuksen perusteella on aihetta pelätä, että tämä hidastaa kansantalouden uudistumista ja kasvua.
Perintöveroilla ja luovutusvoittoveroilla on eri veropohjat ja siksi ne täydentävät toisiaan verotuksen kokonaisuudessa. Niissä molemmissa on luultavasti kehittämismahdollisuuksia. Mallia tässä voisi ottaa esimerkiksi Kanadasta. Sukupolvenvaihdostilanteiden potentiaalisia likviditeettiongelmia yrityksille ja kotitalouksille voitaisiin merkittävästi helpottaa maksuaikoja pidentämällä ja nykyistä korkotasoa alentamalla. Tämä voitaisiin toteuttaa niin, että tästä ei aiheudu lisärasitetta julkisen talouden pitkänaikavälin tasapainolle.
Mika Maliranta,
työryhmän jäsen Laboren johtaja ja Turun yliopiston professori
Risto Murron johtamassa työryhmässä jäseninä olivat valtiosihteeri Risto Artjoki, konsulttiyhtiö KPMG:n lakipalveluiden johtaja Ari Engblom, lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin hallituksen jäsen Reija-Leena Hankonen-Nybom, pääomasijoitusyhtiö EQT:n osakas Vesa Koskinen, sijoitusyhtiö Kovanen Capitalin toimitusjohtaja Eeva Kovanen, tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, pääomasijoitusyhtiö Maki Venturesin osakas Pauliina Martikainen-Rehnu, energiayhtiö Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus ja oikeustieteen kandidaatti Jan Vapaavuori.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme