Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Vanhempien tekemän henkisen väkivallan kokemuksia raportoi noin joka kolmas. Äidin tekemää fyysistä väkivaltaa kertoo kokeneensa alle 15-vuotiaana noin joka kymmenes. Isän tekemää fyysistä väkivaltaa raportoi kokeneensa suurempi osa: 14 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.
”Kun katsotaan henkisen ja fyysisen väkivallan kokemista yhteensä, naiset ja miehet raportoivat lapsuudessa koettua väkivaltaa lähes yhtä usein”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila kertoo.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemän Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen aineistoon.
Seksuaaliväkivallan kokemukset yleisempiä naisilla
Vanhempien tekemän väkivallan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin väestön alle 15-vuotiaana kokemaa seksuaaliväkivaltaa ja vainoamista. Seksuaaliväkivallan eri muotoja kertoi kokeneensa alle 15-vuotiaana 14 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista ja neljä prosenttia 18–74-vuotiaista miehistä, kaikkiaan siis noin joka kymmenes 16–74-vuotias.
”Naisilla seksuaaliväkivallan kokemukset ovat selvästi yleisempiä kuin miehillä, mikä kertoo, että seksuaaliväkivallan kokeminen on sukupuolistunutta jo lapsuudessa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjä sanoo.
Yhdeksän kymmenestä seksuaaliväkivallasta kertoneesta raportoi tekijän olleen mies. Lähes 80 prosentissa tapauksista tekijä oli uhrille ennestään tuttu.
”Tulosten tulkinnassa on hyvä huomioida, että vastaajat ovat eri ikäisiä ja heidän kokemuksensa jakautuvat monille vuosikymmenille. Vastaamiseen vaikuttaa siis se, miten eri aikojen kokemuksia muistetaan tai tahdotaan muistaa sekä se, miten kokemukset hahmotetaan vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Olennaista on myös se, mitä niistä halutaan tänä päivänä jakaa”, Keski-Petäjä kertoo.
Tyypillisimmin lapsuudessa seksuaaliväkivallan uhriksi joudutaan tutkimuksen mukaan murrosiän kynnyksellä.
”Yli puolet seksuaaliväkivaltaa lapsena kokeneista kertoi olleensa ensimmäisen tapauksen aikaan 11–14-vuotias. Varhaislapsuudessa eli alle 6-vuotiaana uhriksi kertoi joutuneensa 15 prosenttia seksuaaliväkivallasta raportoineista”, kertoo Attila.
Suurin osa tapauksista jää ainoastaan uhrien omaan tietoon: vain joka kolmas lapsuudessa seksuaaliväkivaltaa kokeneista ilmoitti kertoneensa tapahtuneesta jollekulle.
Tilastokeskuksen tutkijat pitävät tuloksia huolestuttavina. Läheisten taholta koettu väkivalta vaikuttaa usein laajasti uhrin elämään, ja väkivallan seuraukset voivat olla ylisukupolvisia.
”Tulosten mukaan sekä lapsuudessa koettu että todistettu väkivalta ovat vahvassa yhteydessä muun muassa myöhemmin elämässä kohdattuun parisuhdeväkivaltaan”, huomauttaa Keski-Petäjä.
Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimus on osa väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaa EU:n Gender-Based Violence -hanketta. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus ovat julkaisseet tutkimuksen aineistosta uusia tuloksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miina Keski-PetäjäYliaktuaariTilastokeskus
Puh:0295 513 992Miina.Keski-Petaja@stat.fiHenna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme