Järviruoko on kunnille ilmastotehokas kiertotalouden mahdollisuus – talviniitoista saatu ruokomassa soveltuu moneen

– Parhaillaan Helsinki niittää järviruokoa Östersundomissa. Niitettävän alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria, sanoo Staran projektipäällikkö Jaana Ellonen.

Tällä hetkellä järviruokoa on Suomessa 100 000 hehtaaria. Tästä 30 prosenttia on meren rannikoilla ja 70 prosenttia järvissä.

– Ruovikot heikentävät rantojen ja vesialueiden avoimuutta tarvitsevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. Mätänevä ruokomassa huonontaa veden laatua ja tuottaa metaanipäästöjä. Järviruo’on niittämistä tarvitaan joka tapauksessa, joten niitetty materiaali kannattaa hyödyntää, Jaana Ellonen toteaa.

Järviruo’on kesäniittoa on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä, mutta talviniitto on uudempi menetelmä. Talvella niitetyssä ruokomassassa on merkittävästi vähemmän ravinteita kuin kesällä niitetyssä, ja sen materiaaliominaisuudet poikkeavat kesämassasta. Talvella niitettävä ruoko tarjoaa monipuolisempia käyttömahdollisuuksia kuin kesällä niitetty massa.

Järviruoko sitoo hiiltä tehokkaasti

Järviruokomassa tarjoaa kunnille mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä, pienentää hiilijalanjälkeään ja hyödyntää paikallisia resursseja. Järviruoko on tehokas hiilensitoja, sillä sen kuiva-aineesta jopa 47 prosenttia voi olla hiiltä.

Talvella niitetyn ruokomassan hiilijalanjälki on negatiivinen eli se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä johtuu siitä, että niitto vähentää mätänevästä ruovikosta vapautuvia metaanipäästöjä. Järviruo’on talviniitto voikin parhaimmillaan tuottaa kansallisella tasolla merkittäviä ilmastohyötyjä, jotka tukevat kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Staran projektipäällikkö Jaana Ellonen ja Kouvolan kaupungin insinööri Tanja Kukkola tekivät vastikään järviruo’on talviniitosta ja ruokomassan hyödyntämisestä opinnäytetyön. Työ kuvasi järviruo’on talviniiton toimintamallia sekä kartoitti ruokomassan hyödyntämismahdollisuuksia kuntien toiminnassa.

Helsingissä järviruokomassaa testattiin muun muassa Meilahden arboretumin istutusalueiden katteena, Mustapuronpuiston vieraslajikasvien torjunnassa ja Niskalan arboretumin polunpinnoitteena. Järviruokosilppua hyödynnettiin myös Porthanin puistikon keinualueen turva-alustana, mistä saatiin hyvää käyttäjäpalautetta. Järviruokomassa koettiin esimerkiksi puuhaketta miellyttävämmäksi.

Helsingin tavoitteena on hyödyntää kaikki niitetty ruokomassa

Helsinki ottaa talteen kaiken talviniitoillaan kerätyn järviruokomassan ja pyrkii hyödyntämään sen toiminnassaan. Haasteita talviniittoon tuo se, että Helsingissä on paljon rantaviivaa, eivätkä ruovikkoalueet ole yhtenäisiä. Kaupunki harkitsee nyt tekevänsä kartoituksen alueista, jotka soveltuvat talviniittoon.

Järviruo’on talviniiton toimintamalli ja ruokomassan hyödyntämistavat soveltuvat kaikille Suomen kunnille.

– Haluamme kannustaa kuntia hyödyntämään riesaksi koettua resurssia. Järviruo’on talviniitto ja ruokomassan hyödyntäminen kannattaa sisällyttää kuntien ympäristöstrategioihin ja luonnonhoitosuunnitelmiin, Jaana Ellonen ja Tanja Kukkola sanovat.

Lisätiedot:
projektipäällikkö Jaana Ellonen / Stara, p. 09 310 79180, jaana.ellonen@hel.fi