Jyväskylän yliopisto

Kehityspuheesta ilmastoväittämiin: Uusi tutkimus Kongon strategisesti tärkeistä koboltista ja kuparista

Jaa

Tuoreessa kirjassa Mining and Financial Imperialism: The Central African Copper Bonanza Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, globaalin talouden historian dosentti Timo Särkkä tutki Kongon demokraattisen tasavallan eteläisestä osassa sijaitsevan Katangan kaivannaisteollisuuden historiaa ja selvitti tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Kongosta kaivettavien strategisesti tärkeiden maametallien kuten koboltin ja kuparin kysynnän kasvuun.

Kuvassa on henkilö seisomassa ulkona puiden ympäröimänä.
Huoli strategisiksi luokiteltavien raaka-aineiden kuten koboltin ja kuparin saatavuudesta on viime aikoina herättänyt keskustelua Suomessa ja EU:ssa laajemminkin. Kuvassa globaalin talouden historian dosentti Timo Särkkä. Kuva: Pia Tolvanen

"Kaivosyhtiöiden perustelut kaivannaisteollisuuden harjoittamiselle Katangassa ovat muuttuneet kolonialismin ajan kehitysargumenteista ilmastoväittämiin, mutta itse kaivannaisteollisuudessa on tapahtunut vain vähän muutoksia. Ainoastaan Katangan kaivannaisteollisuuden merkitys ja sen saama huomio ovat maailmalla kasvaneet", Särkkä toteaa.

Huoli strategisiksi luokiteltavien raaka-aineiden kuten koboltin ja kuparin saatavuudesta on viime aikoina herättänyt keskustelua Suomessa ja EU:ssa laajemminkin.

Paine vauhdittaa vihreää siirtymää kasvattamalla esimerkiksi sähköautojen ja tuulimyllyjen määrää sekä akkujen kykyä varastoida virtaa on lisännyt akkumetallien kuten koboltin ja kuparin globaalia kysyntää voimakkaasti.

Tällä hetkellä noin 70 prosenttia maailman koboltista ja noin 10 prosenttia maailman kuparista kaivetaan Katangan kaivoksilta, joita kontrolloivat Kiinan ja Kongon valtioiden yhteisomistuksessa olevat kaivosyhtiöt. Koboltin ja kuparin lisäksi Katangan kaivokset ovat maailman merkittävimpiä harvinaisten maametallien raaka-ainelähteitä, joiden arvo kasvaa tulevaisuudessa.

Kongon mineraalien eettisyys on herättänyt runsaasti huolta viime vuosina, sillä Katangassa toimivat kaivosyhtiöiden on todettu rikkovan paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja ympäristöä koskevia velvoitteitaan toistuvasti. Tämä on lisännyt keskustelua, tulisiko Suomen kaltaisten raaka-ainerikkaiden maiden tehostaa kaivannaisten louhimiseen, jalostukseen tai kierrätykseen liittyviä lupaprosessejaan.

Eettisesti kestävämpien raaka-ainelähteiden lisäksi EU:n pyrkimys on turvata strategisten raaka-aineiden saanti myös kriisitilanteissa.

"Kupari ja koboltti ovat myös puolustusvälineteollisuuden laajalti käyttämiä metalleja, joiden saatavuus olisi turvattava myös silloin kun raaka-ainemarkkinoiden toiminta häiriintyy", Särkkä toteaa.

Särkän tutkimus on ensimmäinen yksityiskohtainen Katangan kaivannaisteollisuuden historia, joka on tehty riippumattomasti kaivannaisteollisuuden sidosryhmistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuudessa eri maassa sijaitsevia alkuperäisaineistoja, joista monet ovat avautuneet tutkijoille vasta hiljattain.

Tutkimusta rahoittivat Jyväskylän yliopiston lisäksi Suomen Akatemia ja Osakan yliopiston globaalihistorian yksikön alaisuudessa toimiva Avoimen ja Monitieteisen Tutkimuksen Instituutti (Osaka University, Global History Division, Institute for Open and Transdisciplinary Research Initiatives, OTRI), jonka vierailevana professorina Särkkä toimi hankkeen aikana. OTRI on kansainvälinen huippututkimuskeskittymä, joka on erikoistunut raaka-ainekysymyksien globaalien kipupisteiden tutkimukseen ja ratkomiseen.

Tutkimus on julkaistu Routledge Explorations in Economic History -kirjasarjassa ja se on avoimesti luettavissa ja ladattavissa julkaisijan sivulta osoitteesta: Mining and Financial Imperialism | The Central African Copper Bonanza

Lisätietoja: yliopistotutkija timo.sarkka@jyu.fi, 040 809 3958

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye