Neljä viidestä suomalaisesta saa nimipäiväonnitteluja
4.3.2025 15:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Yliopiston almanakkatoimiston teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhdetta nimipäiviin. Tutkimuksesta selviää, että noin 90 prosentilla suomalaisista on nimipäivä. Nimipäivättömistä 57 prosenttia toivoisi saavansa itselleen nimipäivän.

Neljää viidestä suomalaisesta muistetaan jollakin tavalla nimipäivänä. Muistajia ovat useimmiten omat vanhemmat, puoliso, ystävät, lapset ja sisarukset. Yleisimmin nimipäiväsankaria muistetaan toivottamalla onnea kasvokkain, someviestillä tai puhelulla.
Myös kahvihetket, onnittelukortit ja pienet lahjat ovat suosittuja tapoja juhlistaa nimipäivää. Kukat ja suklaa mainittiin erityisen usein nimipäivän pikkulahjana. Nimipäiviä huomioidaan kotien ohella eniten päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Noin neljännes suomalaisista pitää omaa nimipäiväänsä tärkeänä juhlapäivänä.
– Nimipäivän muistamisen yleisyys ja pienten lahjojen antaminen osoittavat, että nimipäivät ovat suomalaisille arkeen kiinteästi kuuluva ja tärkeä tapa ottaa toisia huomioon, toteaa Helsingin yliopiston nimipäiväasiantuntija Minna Saarelma-Paukkala.
Nimipäivätiedot luetaan useimmiten omasta kalenterista
Kalenteri on ylivoimaisesti suosituin nimipäivätiedon lähde. Yli puolet suomalaisista saa tiedon nimipäivistä omasta kalenteristaan, vanhemmat ikäluokat hieman nuoria useammin. Nimipäivätietoa saadaan kalenterin lisäksi yleisimmin verkosta, sanomalehdistä ja radiosta.
Yli puolet suomalaisista pitää kalenteria hankkiessaan tärkeänä sitä, että painetussa kalenterissa on nimipäivät. Lisäksi 60 % toivoisi, että myös sähköisissä kalentereissa olisi nimipäivät.
– On merkittävää, että suomalaiset kaipaavat nimipäivätietoja yhä yleisemmiksi käyneisiin sähköisiin kalentereihin. Tämä on meille nimipäiväkalenterin ja -kulttuurin ylläpitäjänä sekä haaste että mahdollisuus, toteaa Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Stefan Kajanus.
Lähes kolmannes lemmikinomistajista viettää lemmikkinsä nimipäivää
Kyselyyn vastanneista lemmikinomistajista 31 % kertoo viettävänsä lemmikkinsä nimipäivää. Lemmikkiä muistetaan nimipäivänä useimmiten antamalla ylimääräisiä herkkuja tai tarjoamalla tavallista parempi ateria.
Toinen suosittu nimipäivätapa on hemmotella lemmikkiä ylimääräisellä huomiolla, kuten halauksilla tai rapsutuksilla. Joissakin vastauksissa mainittiin erityiset aktiviteetit, kuten pitkät lenkit ja tavallista pidemmät leikkihetket.
Kissoille, koirille ja hevosille on olemassa omat, Helsingin yliopiston nimipäiväasiantuntijoiden laatimat nimipäiväluettelot.
Taustaa tutkimuksesta:
Yliopiston almanakkatoimiston teettämän kyselytutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti edustava näyte suomalaisista. Vastaajat kiintiöitiin suuralueen ja sukupuolen mukaan ja vastauksia kerättiin tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Tutkimukseen vastasi 1 005 suomalaista ja se toteutettiin paneelikyselynä marras-joulukuussa 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Stefan Kajanus, toimitusjohtaja, Yliopiston almanakkatoimisto / Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy
stefan.kajanus@helsinki.fi, 040 557 7475
Minna Saarelma-Paukkala, Helsingin yliopiston nimipäiväasiantuntija, suomalaiset etunimet
minna.saarelma@helsinki.fi, 050 599 4972
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Digituki auttaa painonhallinnassa, mutta yksi malli ei sovi kaikille4.6.2026 07:14:21 EEST | Tiedote
Valmentajan tukema digitaalinen painonhallintaohjelma pienensi vyötärönympärystä, vähensi masennusoireita sekä paransi syömisen taitoja työikäisillä. Kolmen videotapaamisen lisääminen ohjelmaan ei kuitenkaan tehostanut tuloksia.
Sosiaalinen tuki suojaa nuoria – opettajan rooli korostui pandemiassa3.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset nuoret voivat paremmin, kun he kokevat saavansa sosiaalista tukea perheeltä, ystäviltä, opettajilta ja luokkatovereilta. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että opettajan tuki on covid-19 -pandemian jälkeen erityisen tärkeää.
Hinta, maku ja osaaminen ratkaisevat, valitseeko kuluttaja kasvipohjaisen vaihtoehdon3.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kasvipohjaisten tuotteiden hinnan pitäisi laskea, maun parantua ja kuluttajien ruoanlaittotaitojen kehittyä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi kasviproteiinien ja kasvipohjaisten maitovaihtoehtojen käyttäjäksi.
Koulu-uupumus vaikuttaa nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin1.6.2026 07:18:00 EEST | Tiedote
Nuorten koulu-uupumus on lisääntynyt Suomessa. Kodin ja koulun välinen tiiviimpi yhteistyö voi tarjota ratkaisun nuorten parempaan hyvinvointiin, kertoo uusi väitöstutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme