Ilmakehän jokien yllättävä vaikutus Grönlannin jääpeitteeseen

5.3.2025 06:08:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

Jaa

Oulun yliopiston tutkijoiden uraauurtava tutkimus haastaa perinteisen käsityksen ilmakehän joista ja paljastaa, että voimakkaat ja kosteutta sisältävät ilmavirtaukset voivat täydentää Grönlannin jäätikköä lumella ja auttaa hidastamaan maailman merenpinnan nousua.

Professori Alun Hubbard pitää käsissään jäätikön ytimen osaa. Vasemmalla olevan jään ja oikealla olevan ylivuotisen lumen näkyvä ero paljastaa kuuman kesän sulamis- ja jäätymisjaksot. Kuva Bruno Long

Oulun yliopiston tutkija Hannah Baileyn johtama uusi tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia lyhytkestoisiin sääilmiöihin. Tutkimus on julkaistu Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.

Tutkimus korostaa ilmakehän jokien roolia lumimassan täydentäjinä, vaikka yleensä jokivirrat yhdistetään lämmön ja kosteuden kuljettamiseen matalammilta leveysasteilta arktiselle alueelle, mikä usein voimistaa jään sulamista.

Tutkimus keskittyy erityisesti vuonna 2022 tapahtuneeseen ilmakehän jokivirta -tapahtumaan, joka nosti arktisen alueen lämpötiloja yli 20 °C pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Tämä yksittäinen tapahtuma toi Grönlantiin yli 11 miljardia tonnia lunta yhden päivän aikana, mikä vastaa lähes puolta Suomen keskimääräisestä vuotuisesta lumisateesta. Tutkimusryhmä arvioi, että Grönlannin vuotuinen massan menetys mereen väheni noin 8 prosenttia vuonna 2022 tämän yhden tapahtuman ansiosta.

”Tuore lumisade lisäsi merkittävästi jäätikön heijastussuhdetta eli kykyä heijastaa auringonvaloa. Tämä vähensi aurinkoenergian imeytymistä, piti jäätikön pinnan viileämpänä ja lykkäsi sulamista jopa keskimääräistä lämpimämmissä olosuhteissa”, kertoo Bailey.

Professori Alun Hubbard, tutkimuksen toinen kirjoittaja ja Thule-instituutin johtaja, korostaa tulosten merkitystä: ”Vaikka Grönlannin jäätikköä ei pelasteta ilmakehän vesihöyryjoilla, tämä tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen, että ne vain pahentaisivat jäätikön sulamista.”

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ilmakehän vesihöyryjokien odotetaan yleistyvän ja voimistuvan, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää niiden monitahoisia vaikutuksia koko arktisella alueella sekä Pohjoismaissa, missä niillä on merkittäviä vaikutuksia tulviin ja vesivarojen hallintaan.

Tutkimus on osa Baileyn tutkimusta, jota rahoittaa Suomen Akatemia ja jossa tutkitaan, miten arktiset jääpeitteet ja jäätiköt reagoivat lämpenevään ilmastoon, kun talven lumisateet muuttuvat yhä useammin sateeksi.

Tutkimus Snow Mass Recharge of the Greenland Ice Sheet Fueled by Intense Atmospheric River julkaistiin 3.3.2025 Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.

Avainsanat

tutkimus oulun yliopisto grönlanti jäätikkö jokivirta ilmakehä ilmakehän joki

Yhteyshenkilöt

Professori Alun Hubbard, Oulun yliopisto, puh: 029 4481 322, alun.hubbard@oulu.fi (englanniksi)

Tutkijatohtori Hannah Bailey, Oulun yliopisto, puh: 029 4481 215, hannah.bailey@oulu.fi (englanniksi)

Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, puh: 050 4344 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Kaakkois-Grönlanti ja taustalla luminen vuoristo. Etualalla Alun Hubbard poraa jääydintä — Alun Hubbard poraa jääydintä ja kerää näytteitä isotooppianalyysiä varten Kaakkois-Grönlannissa. Kuva Hannah Bailey / Oulun yliopisto

Sattelliittikuva Pohjois-Atlantista, jossa näkyy ilmakehän joki. — Satelliittikuva 14.3.2022 Pohjois-Atlantilta, jossa näkyy valtava ilmakehän joki, joka tuo lämpöä ja kosteutta Islantiin ja Grönlantiin. Kuva: NASA/MODIS

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote

Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.

Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.

Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote

Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.

Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.

Vihreä asuinympäristö voi ehkäistä masennusoireita23.6.2025 12:03:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme