Työnantaja laiminlöi toistuvasti työaikakirjanpitovelvollisuutensa, työsuojeluviranomainen tuomitsi 12 000 euron uhkasakon – päätös pysyi hallinto-oikeudessa

Työsuojeluviranomainen oli suorittanut lukuisia työsuojelutarkastuksia valittajan yrityksen kahteen eri toimipisteeseen Turussa. Tarkastuksilla ilmeni, ettei työnantaja ollut pitänyt työaikalain edellyttämällä tavalla työaikakirjanpitoa, eikä laatinut työvuoroluetteloa. Työsuojeluviranomainen valvoo lukuisten muiden lakien ohella työaikalain noudattamista.

Työsuojelutarkastaja antoi valittajalle kehotuksen työaikakirjanpidosta sekä työvuoroluettelosta. Valittaja ei kehotuksista huolimatta saattanut asiaa kuntoon ja asia eteni vuonna 2023 uhkasakkopäätökseen kolmen laiminlyödyn velvoitteen osalta. Jokaisen velvoitteen uhkasakoksi asetettiin 3000 euroa. Joulukuussa 2023 työsuojeluviranomainen tuomitsi 9 000 euron uhkasakon maksettavaksi ja asetti samalla uudet velvoitteet, sillä valittaja ei edelleenkään saattanut asiaa kuntoon.

Työsuojeluviranomainen suoritti alkuvuodesta 2024 uuden tarkastuksen valvoakseen aikaisemmin asetettuja velvoitteita. Työnantaja oli alkanut pitämään työvuoroluetteloa työpaikallaan ja tämän osalta työsuojeluviranomainen kuittasi velvoitteen hoidetuksi. Edelleenkään valittaja ei ollut alkanut pitämään työaikakirjanpitoa. Velvoite työaikakirjanpidon osalta oli edelleen laiminlyöty ja työsuojeluviranomainen päätyi tuomitsemaan vuonna 2024 kahden toimipisteen osalta työaikakirjanpidon laiminlyönnin osalta uuden, nyt yhteensä 12 000 euron uhkasakon. Valittaja jätti kuitenkin toistuvasti noutamatta työsuojeluviranomaisen lähettämät kirjeet. Virka-apua pyydettiin lopulta haastemiehiltä, jotka saivat toimitettua kirjeet valittajalle. Tästä huolimatta valittaja ei toimittanut vastinetta työsuojeluviranomaiselle asian missään vaiheessa.

Valittaja vetosi ymmärtämättömyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen

Valittaja totesi valituksessaan hallinto-oikeudelle, että valittajan edustajat toimittivat pyydetyt asiakirjat siten kuin valittaja ne ymmärsi. Valittajan mukaan tarkastuksen aikana valittajan edustajilta ei ollut varmistettu sitä, että he ymmärsivät annetut ohjeet. Valittaja totesi lisäksi, ettei yrityksen taloudellinen tilanne ole sellainen, että uhkasakkojen maksaminen olisi mahdollista.

Työaikalain mukaan työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Jokaiselle työpaikalle on myös laadittava työvuoroluettelo. Työnantajan on pyydettäessä toimitettava muun ohella työsuojeluviranomaiselle jäljennös työaikakirjanpidosta. Työsuojeluviranomainen voi myös asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon, kuten tässä tapauksessa toimittiin. Työsuojeluviranomainen varasi valittajalle useaan eri otteeseen tilaisuuden tulla kuulluksi ennen kuin uhkasakko asetettiin. Valittajalta pyydettiin näkemystä myös uhkasakon määrästä ja asetetuista määräajoista.

Työsuojelutarkastajat olivat lukuisia kertoja aina vuodesta 2017 asti käyneet valittajan edustajan ja hänen perheenjäsentensä kanssa kasvotusten, sähköpostitse ja puhelimitse keskusteluja velvoitteista, eikä tarkastuksien aikana ilmennyt epäselvyyttä annettuja ohjeita koskien. Valittaja oli eri tarkastajien kanssa käynyt läpi kyseistä asiaa ja valittajalle oli toimitettu myös vastuualueen juristin yhteystiedot. Työsuojeluviranomainen kävi myös valittajan kirjanpitoyrityksen kanssa keskustelua siitä, miten valittaja voi saattaa asiat työpaikallaan kuntoon ja keskeyttää uhkasakon asettaminen. Valittajalle toimitettiin jopa kirjallisia mallipohjia työaikakirjanpidon pitämisestä. Valittaja toimitti vasta valituksessaan hallinto-oikeudelle pyydetyt asiakirjat.

Uhkasakon alentamiskynnys verraten korkea

Hallinto-oikeus totesi, että uhkasakon alentamiskynnys on korkea ja velvoitteen osittainen täyttäminen ei automaattisesti alenna sakkoa. Oikeus huomioi valittajan pitkäaikaiset laiminlyönnit ja aiemmat alemmat sakot, eikä pitänyt nykyisiä sakkoja liian korkeina. Valittaja ei esittänyt pätevää syytä tai selvitystä heikosta maksukyvystään, joten työsuojeluviranomaisen päätöstä ei ollut syytä muuttaa.

”Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työpaikat olisivat mahdollisimman turvallisia, terveellisiä sekä työelämää koskevien säännösten mukaisia. Tämä koskee myös lain asettamia velvoitteita, kuten tässä kyseisessä tapauksessa työnantajan velvollisuutta pitää työaikakirjanpitoa ja laatia työpaikalle työvuoroluettelo. Työsuojeluviranomainen voi valvontatoimenpiteiden tehosteeksi asettaa uhkasakon ja edellä mainitussa tapauksessa työsuojeluviranomainen tuomitsi ison uhkasakon työaikalain velvoitteiden laiminlyönnistä. Uhkasakon tarkoituksenahan on viimekädessä saada asianomainen noudattamaan asetettua velvoitetta, ja toiveena olisi, että velvoitettu taho alkaa noudattamaan velvoitetta ennen kuin uhkasakko asetetaan. Jos tämäkään ei tehoa voidaan uhkasakkoprosessia jatkaa, sekä saattaa asia poliisille mahdollista esitutkintaa varten.” muistuttaa työsuojelujuristi Natalie Eklund.

Turun hallinto-oikeus, päätös H369/2025, 5.3.2025, ei lainvoimainen.