Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Tuoreessa tutkimuksessa ”Sosiaaliturva humanitaarisissa konteksteissa: asiantuntijanäkemyksiä Tansaniasta” tarkastellaan Tansanian sosiaaliturvajärjestelmää sekä sen kykyä vastata maata kohtaaviin humanitaarisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, tautiepidemioihin ja pakolaisvirtoihin. Tutkimus tuo esiin suosituksia, joiden avulla sosiaaliturvatoimia voidaan edistää ja humanitaarinen reagointi voidaan integroida osaksi kansallista sosiaaliturvakehystä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saisivat parempaa tukea kriisien varalle
Tutkimusmenetelmät ja aineistot
Tutkimus perustuu laadulliseen analyysiin, joka perustui ensisijaisesti 20 haastatteluun eri asiantuntijoiden kanssa Tansaniassa. Haastateltavat edustivat julkista sektoria, kansainvälisiä järjestöjä, kehitysyhteistyötoimijoita ja humanitaarisia järjestöjä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin politiikkadokumentteja, ohjelma-arviointeja ja tilastoaineistoja, jotka valottavat Tansanian sosiaaliturvajärjestelmän nykytilaa ja haasteita
Tutkimuksen päätulokset
- Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ei ole riittävän joustava vastaamaan humanitaarisiin kriiseihin. Ilmastonmuutoksen myötä shokit ovat yleistyneet, ja järjestelmän on pystyttävä reagoimaan niihin nopeammin ja tehokkaammin. Tämä vaatii politiikkatoimijoiden parempaa koordinointia ja humanitääristen toimien integrointia osaksi laajempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
- Tarvitaan parempaa ennakoivaa suunnittelua ja rahoitusta, jotta tuki saavuttaa ajoissa eniten apua tarvitsevat. Sosiaaliturvamekanismien on oltava joustavampia ja yhdistettävissä humanitaariseen apuun. Ilmaston vaikutusten ennakointia mahdollistavat tekniset työkalut, ja väestörekisterin jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä toimia.
- Politiikkareformit ovat välttämättömiä, jotta shokeilta suojaava sosiaaliturva voidaan sisällyttää osaksi kansallisia järjestelmiä. Sosiaaliturvaohjelmien on myös huomioitava haavoittuvaisten ryhmien erityiset tarpeet, ja kehittää palveluita, jotka soveltuvat esimerkiksi naisten, tyttöjen ja vammaisten tarpeisiin.
Tutkimus osoittaa, ettei Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ole asianmukaisesti valmistautunut sitä uhkaaviin humanitaarisiin shokkeihin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät shokit, terveyskriisit ja alueelliset konfliktit vaikuttavat jo nyt miljooniin ihmisiin, eikä nykyinen järjestelmä ole riittävän joustava tarjoamaan riittävää oikea-aikaista tukea.
”Kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Tansanian on integroitava shokkeihin herkästi reagoivia mekanismeja sosiaaliturvajärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei yksikään haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä jää vaille turvaa", peräänkuuluttaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts". Tutkimusta rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Tutkijaryhmä:
- Roosa Lambin, University of Oxford/The Open University, UK
- Winnie C. Muangi, University of Reading & University of Dar es Salaam, Tansania
- Milla Nyyssölä, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Finland
Tutkimus:
Roosa Lambin, Winnie C. Muangi & Milla Nyyssölä: Social protection in humanitarian contexts: exploring stakeholder views from Tanzania. WIDER Working Paper 2025/4.
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme