Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia
12.3.2025 07:10:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Tuoreessa tutkimuksessa ”Sosiaaliturva humanitaarisissa konteksteissa: asiantuntijanäkemyksiä Tansaniasta” tarkastellaan Tansanian sosiaaliturvajärjestelmää sekä sen kykyä vastata maata kohtaaviin humanitaarisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, tautiepidemioihin ja pakolaisvirtoihin. Tutkimus tuo esiin suosituksia, joiden avulla sosiaaliturvatoimia voidaan edistää ja humanitaarinen reagointi voidaan integroida osaksi kansallista sosiaaliturvakehystä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saisivat parempaa tukea kriisien varalle
Tutkimusmenetelmät ja aineistot
Tutkimus perustuu laadulliseen analyysiin, joka perustui ensisijaisesti 20 haastatteluun eri asiantuntijoiden kanssa Tansaniassa. Haastateltavat edustivat julkista sektoria, kansainvälisiä järjestöjä, kehitysyhteistyötoimijoita ja humanitaarisia järjestöjä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin politiikkadokumentteja, ohjelma-arviointeja ja tilastoaineistoja, jotka valottavat Tansanian sosiaaliturvajärjestelmän nykytilaa ja haasteita
Tutkimuksen päätulokset
- Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ei ole riittävän joustava vastaamaan humanitaarisiin kriiseihin. Ilmastonmuutoksen myötä shokit ovat yleistyneet, ja järjestelmän on pystyttävä reagoimaan niihin nopeammin ja tehokkaammin. Tämä vaatii politiikkatoimijoiden parempaa koordinointia ja humanitääristen toimien integrointia osaksi laajempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
- Tarvitaan parempaa ennakoivaa suunnittelua ja rahoitusta, jotta tuki saavuttaa ajoissa eniten apua tarvitsevat. Sosiaaliturvamekanismien on oltava joustavampia ja yhdistettävissä humanitaariseen apuun. Ilmaston vaikutusten ennakointia mahdollistavat tekniset työkalut, ja väestörekisterin jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä toimia.
- Politiikkareformit ovat välttämättömiä, jotta shokeilta suojaava sosiaaliturva voidaan sisällyttää osaksi kansallisia järjestelmiä. Sosiaaliturvaohjelmien on myös huomioitava haavoittuvaisten ryhmien erityiset tarpeet, ja kehittää palveluita, jotka soveltuvat esimerkiksi naisten, tyttöjen ja vammaisten tarpeisiin.
Tutkimus osoittaa, ettei Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ole asianmukaisesti valmistautunut sitä uhkaaviin humanitaarisiin shokkeihin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät shokit, terveyskriisit ja alueelliset konfliktit vaikuttavat jo nyt miljooniin ihmisiin, eikä nykyinen järjestelmä ole riittävän joustava tarjoamaan riittävää oikea-aikaista tukea.
”Kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Tansanian on integroitava shokkeihin herkästi reagoivia mekanismeja sosiaaliturvajärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei yksikään haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä jää vaille turvaa", peräänkuuluttaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts". Tutkimusta rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Tutkijaryhmä:
- Roosa Lambin, University of Oxford/The Open University, UK
- Winnie C. Muangi, University of Reading & University of Dar es Salaam, Tansania
- Milla Nyyssölä, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Finland
Tutkimus:
Roosa Lambin, Winnie C. Muangi & Milla Nyyssölä: Social protection in humanitarian contexts: exploring stakeholder views from Tanzania. WIDER Working Paper 2025/4.
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme