Kysely: Suomalaisilla korkea luottamus kuntien kykyyn varautua ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän Suomessakin kiihtyvällä tahdilla erilaisia sään ääri-ilmiöitä, erityisesti sateisuutta, myrskyvahinkoja ja tulvia.

Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta on luottavaisia sen suhteen, että oma asuinkunta on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin suojellakseen asukkaita luonnonilmiöiden aiheuttamilta vahingoilta. Optimistisimpia ovat alle 30-vuotiaat. Turvattomuutta asian suhteen kokee puolestaan joka seitsemäs. Tiedot käyvät ilmi Ifin helmikuussa 2025 toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista.

Suomalaisten näkemykset eroavat kuitenkin selkeästi asuinpaikan ja asumismuodon mukaan: Eniten huolta on maaseudulla asuvilla, kun taas luottavaisimpia ovat yli 50 000 asukkaan kunnissa asuvat. Omakotitaloasujista olonsa turvattomaksi asuinkunnan varautumisen suhteen tuntee peräti joka viides, kerrostaloasujista sen sijaan harvempi kuin joka kymmenes.

Toisaalta kyselyn mukaan vain hieman alle puolet (47 %) suomalaisista uskoo, että viranomaisilla olisi tosipaikan tullen riittävästi resursseja vakavan luonnonilmiön hoitamiseen eli asukkaiden terveyden ja omaisuuden sekä infrastruktuurin suojelemiseen. Myös tässä skeptisimpiä ovat alle 50 000 asukkaan kunnissa asuvat.

Suomalaisten luottamus muita Pohjoismaita korkeampi

Kuten suomalaiset arvioivat, kuntien välillä on valmiuksissa oletettavasti huomattavia eroja, toteaa Ifin vastuullisuusjohtaja Philip Thörn.

Suomalaisilla on kuitenkin yleisesti muita Pohjoismaita huomattavasti korkeampi luottamus asuinkuntiinsa.

– Vastaavassa kyselytutkimuksessa vain 30 prosenttia norjalaisista ja noin 40 prosenttia ruotsalaisista kertoi olevansa luottavaisia oman kunnan toimenpiteiden suhteen. Vastauksissa oletettavasti näkyy se, onko omakohtaisia kokemuksia vakavammista sään ääri-ilmiöistä, joiden esiintyvyydessä on toistaiseksi ollut selviä eroja eri Pohjoismaiden välillä, kuvaa Thörn.

Kuinka hyvin kunnat oikeasti ovat varautuneet?

If ja Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittävät kevään aikana, kuinka suomalaiset kunnat ovat varautuneet ilmastonmuutokseen ja erilaisten luonnonilmiöiden lisääntymiseen. Kuntiin suunnattu selvitys käynnistyy maaliskuussa. Raportti kuntien varautumisesta julkistetaan syksyllä.

If on Norjassa tehnyt kunnille toteutettuun kyselytutkimukseen pohjautuvan Extreme Weather -raportin jo kolme kertaa yhteistyössä CICERO-ilmastotutkimuskeskuksen ja Ruotsin ympäristötutkimuskeskus IVL:n kanssa.

– Haluamme nyt lisätä keskustelua varautumisen tärkeydestä Suomessa. Norjassa olemme huomanneet, että vaikka osa kunnista on tehnyt ilmastonmuutokseen varautumisessa hyvää työtä, monella on paljon parannettavaa. Tyypillinen haaste on osaamisen ja resurssien puute. Meidän on kirittävä tahtia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja kunnat ovat ennaltaehkäisevässä työssä keskeisessä roolissa, kuvaa Philip Thörn.

– Aiemmissa suomalaisia kuntia koskevissa selvityksissä on havaittu, että kunnat ovat varsin vaihtelevasti varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Asukasluvultaan isommat kunnat ovat keskimäärin sopeutumistyössään pienempiä kuntia pidemmällä. Kaikenkokoisissa kunnissa keskeisinä haasteina on tunnistettu työn resurssointi ja vastuiden osoittaminen. Uuden kyselyselvityksen myötä saamme entistä paremman ymmärryksen suomalaiskuntien sopeutumistyön eri osa-alueiden ja vaiheiden tilasta, korostaa Suomen ympäristökeskuksessa toimiva ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija Johan Munck af Rosenschöld.

Kyselytutkimukseen suomalaisten näkemyksistä ilmastonmuutokseen varautumisesta vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista helmikuussa 2025. Kohderyhmä on edustava otos yli 18-vuotiaista suomalaisista. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin 3 prosenttiyksikköä (95 prosentin luottamustasolla). Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.