Kysely: Suomalaisilla korkea luottamus kuntien kykyyn varautua ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden odotetaan lisääntyvän Suomessa. Lähes kolme neljästä suomalaisesta luottaa asuinkuntaansa luonnonilmiöihin varautumisessa, kertoo Ifin kysely. Epäilevimpiä ovat pienillä paikkakunnilla asuvat. If ja Suomen ympäristökeskus käynnistävät tutkimusprojektin, jossa selvitetään kuntien varautumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän Suomessakin kiihtyvällä tahdilla erilaisia sään ääri-ilmiöitä, erityisesti sateisuutta, myrskyvahinkoja ja tulvia.
Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta on luottavaisia sen suhteen, että oma asuinkunta on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin suojellakseen asukkaita luonnonilmiöiden aiheuttamilta vahingoilta. Optimistisimpia ovat alle 30-vuotiaat. Turvattomuutta asian suhteen kokee puolestaan joka seitsemäs. Tiedot käyvät ilmi Ifin helmikuussa 2025 toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista.
Suomalaisten näkemykset eroavat kuitenkin selkeästi asuinpaikan ja asumismuodon mukaan: Eniten huolta on maaseudulla asuvilla, kun taas luottavaisimpia ovat yli 50 000 asukkaan kunnissa asuvat. Omakotitaloasujista olonsa turvattomaksi asuinkunnan varautumisen suhteen tuntee peräti joka viides, kerrostaloasujista sen sijaan harvempi kuin joka kymmenes.
Toisaalta kyselyn mukaan vain hieman alle puolet (47 %) suomalaisista uskoo, että viranomaisilla olisi tosipaikan tullen riittävästi resursseja vakavan luonnonilmiön hoitamiseen eli asukkaiden terveyden ja omaisuuden sekä infrastruktuurin suojelemiseen. Myös tässä skeptisimpiä ovat alle 50 000 asukkaan kunnissa asuvat.
Suomalaisten luottamus muita Pohjoismaita korkeampi
Kuten suomalaiset arvioivat, kuntien välillä on valmiuksissa oletettavasti huomattavia eroja, toteaa Ifin vastuullisuusjohtaja Philip Thörn.
Suomalaisilla on kuitenkin yleisesti muita Pohjoismaita huomattavasti korkeampi luottamus asuinkuntiinsa.
– Vastaavassa kyselytutkimuksessa vain 30 prosenttia norjalaisista ja noin 40 prosenttia ruotsalaisista kertoi olevansa luottavaisia oman kunnan toimenpiteiden suhteen. Vastauksissa oletettavasti näkyy se, onko omakohtaisia kokemuksia vakavammista sään ääri-ilmiöistä, joiden esiintyvyydessä on toistaiseksi ollut selviä eroja eri Pohjoismaiden välillä, kuvaa Thörn.
Kuinka hyvin kunnat oikeasti ovat varautuneet?
If ja Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittävät kevään aikana, kuinka suomalaiset kunnat ovat varautuneet ilmastonmuutokseen ja erilaisten luonnonilmiöiden lisääntymiseen. Kuntiin suunnattu selvitys käynnistyy maaliskuussa. Raportti kuntien varautumisesta julkistetaan syksyllä.
If on Norjassa tehnyt kunnille toteutettuun kyselytutkimukseen pohjautuvan Extreme Weather -raportin jo kolme kertaa yhteistyössä CICERO-ilmastotutkimuskeskuksen ja Ruotsin ympäristötutkimuskeskus IVL:n kanssa.
– Haluamme nyt lisätä keskustelua varautumisen tärkeydestä Suomessa. Norjassa olemme huomanneet, että vaikka osa kunnista on tehnyt ilmastonmuutokseen varautumisessa hyvää työtä, monella on paljon parannettavaa. Tyypillinen haaste on osaamisen ja resurssien puute. Meidän on kirittävä tahtia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja kunnat ovat ennaltaehkäisevässä työssä keskeisessä roolissa, kuvaa Philip Thörn.
– Aiemmissa suomalaisia kuntia koskevissa selvityksissä on havaittu, että kunnat ovat varsin vaihtelevasti varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Asukasluvultaan isommat kunnat ovat keskimäärin sopeutumistyössään pienempiä kuntia pidemmällä. Kaikenkokoisissa kunnissa keskeisinä haasteina on tunnistettu työn resurssointi ja vastuiden osoittaminen. Uuden kyselyselvityksen myötä saamme entistä paremman ymmärryksen suomalaiskuntien sopeutumistyön eri osa-alueiden ja vaiheiden tilasta, korostaa Suomen ympäristökeskuksessa toimiva ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija Johan Munck af Rosenschöld.
Kyselytutkimukseen suomalaisten näkemyksistä ilmastonmuutokseen varautumisesta vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista helmikuussa 2025. Kohderyhmä on edustava otos yli 18-vuotiaista suomalaisista. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin 3 prosenttiyksikköä (95 prosentin luottamustasolla). Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi KärkkäinenHead of Press
Puh:010 514 1962outi.karkkainen@if.fiIf vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Me hoidamme vakuutusasiat mutkattomasti, helposti ja hetkessä. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 7 900 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,9 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta If Vakuutus
If tarjoaa ammattiurheilijavakuutuksia jatkossa kaikille urheiluliigoille13.10.2025 10:53:45 EEST | Tiedote
Vakuutusyhtiö If tarjoaa jatkossa lakisääteisiä urheilijavakuutuksia ammattiurheilijoille kaikissa suomalaisissa urheiluliigoissa. Aiemmin If on vakuuttanut Suomessa osaa urheiluliigoista.
Suurin riski eläinkolareihin on nyt – karhukolarit harvinaisia, mutta vaarallisia10.10.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Suomessa tapahtuu eniten hirvieläinkolareita loka-marraskuussa. Ifin tilastojen mukaan tälle ajalle osuu noin puolet kaikista vuoden eläinkolareita.
Ifin tutkimus: Suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon heikointa Pohjoismaissa24.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Ifin Nordic Health Report 2025 -kyselytutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on heikentynyt ja on heikointa verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Ilmastonmuutos lisää kotien riskejä – ennaltaehkäisyllä voi välttää suuria vahinkoja16.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
If on havainnut, että rakennuksia liian lähellä olevat puut ja lumiesteiden puuttuminen on ongelma monissa omakotitaloissa.
Teini-iässä terveysriskit muuttuvat, eivät katoa - lapsivakuutus auttaa myös vanhempaa lasta3.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Joskus vanhemmat miettivät, onko lapsivakuutukselle tarvetta enää pikkulapsiajan jälkeen, kun lastentautien aiheuttamat toistuvat lääkärikäynnit vähenevät. Ifin tilastot kuitenkin osoittavat, että lapsen kasvaessa riskit eivät katoa vaan ne muuttuvat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme