Tutkimusraportti: sukupolvenvaihdosten verotuki alensi perintö- ja lahjaveroa keskimäärin 76 000 eurolla

Raportissa on ensimmäinen kattava selvitys sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutuksista verokertymiin ja verovelvollisiin tällä vuosikymmenellä. Selvitys perustuu uuteen vuosien 2020–2024 tilastoaineistoon, jonka Verohallinto toimitti raporttia varten.

– Tilastot osoittavat, että sukupolvenvaihdosten verotuki pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardi euroa eli keskimäärin 202 miljoonaa vuodessa. Pääosin siitä hyötyivät lahjoituksia tehneet vauraat suvut. Huojennettu lahjavero laski keskimäärin 3,7 prosenttiin – eli alle neljäsosaan verosta, jota muut maksavat samanarvoisista lahjoista. Kyseessä on todellinen lahjaveropuhallus, toteaa raportin kirjoittaja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja verotutkija Lauri Finér.

Huojennuksia myönnettiin vuosina 2020–2024 keskimäärin 2653 kertaa vuodessa. Tapauksista 87 prosenttia koski lahjoja. Keskimääräinen lahja sukupolvenvaihdoshuojennusta hyödynnettäessä oli noin 573 000 euron arvoinen ja verotuki noin 71 000 euroa. Kaikissa sukupolvenvaihdoshuojennustapauksissa saadun omaisuuden arvo oli keskimäärin 715 000 euroa ja verotuki noin 76 000 euroa.

Raportti suosittaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen merkittävää kaventamista

Raportissa esitetään perintö- ja lahjaverotuksen uudistamiseksi muun muassa sukupolvenvaihdoshuojennuksen merkittävää kaventamista. Lisäksi ehdotetaan sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvien maksujärjestelyjen tukemista.

– Verotuen kaventaminen voisi lisätä verotuloja jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Nämä rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi tarpeellisiin lisämenoihin tai veronalennuksiin. Samalla voitaisiin helpottaa edelleen perintöveron maksamista esimerkiksi pidentämällä veron maksuaikaa, Finér ehdottaa.

Raportin mukaan verotuen yksi ongelma on, että se kohdistuu tarkoituksensa vastaisesti yritysvarallisuuden ohella myös sijoitusvarallisuuteen. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen tavoite on edistää yrityksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle, minkä toivotaan vahvistavan koko kansantaloutta. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan tämäkään tavoite ei toteudu.

– Tutkimusten mukaan sukupolvenvaihdosten verotuki voi jopa haitata talouskasvua, sillä se kannustaa perillistä pitämään yrityksen omistuksessaan, vaikkei heillä olisi motivaatiota toiminnan jatkamiseen. Yritysten siirtymistä uusille omistajille kannattaisi vauhdittaa mieluummin tukemalla yrityskauppoja, joissa uusi yrittäjä ostaa liiketoiminnan eläköityvältä omistajalta. Se onnistuisi esimerkiksi lainatakauksilla ja korkotuella, Finér toteaa.

Raportissa kritisoidaan muun muassa elinkeinoelämän etujärjestöjen esityksiä perintö- ja lahjaverosta luopumiseksi ja siirtymisestä niin kutsuttuun Ruotsin malliin, jossa myöhempiä omaisuuden myyntivoittoja verotettaisiin korkeammin. Risto Murron Kasvuriihi-työryhmä esitti sille vaihtoehtona myös sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajentamista niin, että verotuen voisi saada miltei kaikesta osakevarallisuudesta.

– Raportin tilastot osoittavat, että sukupolvenvaihdosten verotuki on jo nyt niin mittava, että lisäveronalennuksille ei ole tarvetta. Sen sijaan rahaa tarvitaan tällä hetkellä kipeästi muualla, kun julkinen talous on tiukoilla. Pientä joukkoa hyödyttävät veronalennukset uhkaavat ihmisten välistä luottamusta, joka on erityisen tärkeää epävakaana aikana, Finér arvioi.

Raportti Lahjaveropuhallus: Selvitys perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutuksista julkiseen talouteen ja verotuen saajille on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Raportin toteutukseen on saatu avustusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.