Laskelma: Maahanmuuton osuus viimeaikaisesta työttömyyden kasvusta pieni

Uusimmassa Eurostatin tilastossa marraskuussa 2025 Suomen kausitasoitettu työttömyysaste kohosi koko Euroopan unionin korkeimmaksi, 10,6 prosenttiin. Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä analysoi maahanmuuttajien osuutta työttömyyden nousussa Tilastokeskuksen (liitteenä oleva kuvio 1) ja KEHA-keskuksen aineistoihin (liitteenä oleva kuvio 2) perustuvilla laskelmilla. 

– Vain pieni osa viimeaikaisesta työttömyyden noususta selittyy maahanmuutolla. Ulkomaalaisten osuus työttömien määrän kasvusta viimeisimmän tilastoidun vuoden aikana oli 21 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden tilastossa ulkomaalaisten osuus on vain puolet siitä, ja se on ollut koko ajan laskussa, Systä toteaa. 

Suomen työttömyysasteen trendi kääntyi Tilastokeskuksen tilastossa kasvuun maaliskuussa 2023 ja on kasvanut siitä asti yhteensä noin 4 prosenttiyksikköä. Useat asiantuntijat ovat selittäneet työttömyyden kasvua maahanmuutolla. Esimerkiksi Etlan tutkijoiden mukaan sen osuus olisi jopa 44 prosenttia. 

Systän mukaan ero hänen ja Etlan luvuissa johtuu eri aikaperiodeista. Etla aloittaa tarkastelun jo vuodesta 2022, vaikka työttömyys kääntyi kasvuun vasta maaliskuussa 2023. Siitä alkaen Tilastokeskuksen aineistossa työttömien määrän kasvusta 32 prosenttia selittyy ulkomaalaisilla. KEHA-keskuksen työnhakijatilastossa ulkomaalaisten osuus kasvusta on vain 16 prosenttia. 

– On tietenkin selvää, ettei historiallinen tilastollinen kehitys voi selittää tilaston myöhempää muutosta. Siksi vuodesta 2022 alkava tarkastelu antaa liioitellun kuvan ulkomaalaisten osuudesta työttömyyden kasvuun, Systä arvioi. 

Ulkomaalaisten työttömyys on seuraus heikosta talouskehityksestä, ei työttömyyden syy 

Systän mukaan huomion kiinnittäminen ulkomaalaisiin hämää, sillä maahanmuutto ei ole työttömyyden kasvun syy. Sen sijaan syy on Suomen heikko talouskehitys. Talous ajautui taantumaan vuonna 2023, mihin asti lähes kaikki työmarkkinoille tulleet ulkomaalaiset pääsivät töihin. 

– Kun talous ei vedä ja työpaikkoja katoaa, työttömyys kasvaa ensimmäisenä uusilla työmarkkinoille tulijoilla – siis ulkomaalaisilla ja nuorilla. Eihän kukaan ole keksinyt syyttää nuoria työttömyyden kasvusta, vaikka heidän työttömyytensä on kivunnut tuplasti verrattuna koko väestöön, Systä sanoo. 

Systän mukaan Suomen heikkoa talouskehitystä ei voi selittää vain kansainvälisillä suhdanteilla. Muualla Euroopassa kasvu on ollut nopeampaa eikä työttömyys ole kasvanut.  

– On selvää, että hallituksen leikkaukset ovat syöneet pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja näin syventäneet taantumaa. Talous voitaisiin saada käyntiin kotimaisella kysynnän kautta, jolloin niin nuoret, ulkomaalaiset kuin muutkin työttömät pääsisivät töihin. Väärään suuntaan on menty myös siinä, että hallitus on leikannut ulkomaalaisten työllistämistä edistävistä kotouttamispalveluista, Systä analysoi. 

Systän analyysi löytyy kokonaisuudessaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Sivuilta löytyvät myös analyysin laskelmat Excel-tiedostossa. Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen Väestön pääasiallinen toiminta -tilastoon, jossa on kuvattu työttömien määrää, sekä työvoimapalveluja tarjoavan KEHA-keskuksen tilastoon, jossa on kuvattu työttömien työnhakijoiden määrää. Tilastokeskus tarkastelee työttömyysastetta erillisellä työvoimatutkimuksella, joka ei kuitenkaan erittele ulkomaalaisten osuutta työttömyydestä.