Tulevaisuusbarometri 2025: Suomalaisten tulevaisuususko notkahti – luottamus kunta- ja aluedemokratiaan heikoissa kantimissa
Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan kunta- ja aluevaaleissa suomalaisten äänestyspäätöksiin eniten vaikuttavat asiat ovat työpaikat, hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kansallinen turvallisuus. Omaan tulevaisuuteen uskotaan yhä, mutta luottamus asuinkunnan, Suomen ja varsinkin ihmiskunnan tulevaisuuteen horjuu.

Rauhattomasta maailmantilanteesta ja yleisestä epävarmuudesta huolimatta vain 14 prosenttia suomalaisista arvioi oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa nykyhetkeä huonommaksi tai merkittävästi huonommaksi. Lisäksi yli puolet suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Suomalaisten kiinnostus tulevaisuutta kohtaan on säilynyt neljättä kertaa tehdyn Tulevaisuusbarometrin mukaan korkealla tasolla, sillä tulevaisuus kiinnostaa lähes kaikkia (85 %). Suurin osa (75 %) on lisäksi sitä mieltä, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Eri ikäryhmistä nuorten (15–24-vuotiaat) tulevaisuususko on säilynyt vahvimpana. Heille tulevaisuus näyttäytyy vanhempia ikäryhmiä parempana, ja he myös uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Sen sijaan luottamus Suomen parempaan tulevaisuuteen on notkahtanut. Suomen tulevaisuuden näkee nykyhetkeä parempana vain 18 prosenttia (pudotusta edelliseen, vuoden 2023 Tulevaisuusbarometriin verrattuna on 11 prosenttiyksikköä). Vielä synkempi on suomalaisten näkemys ihmiskunnan tulevaisuudesta. Sen näkee nykyistä parempana vain 11 prosenttia suomalaisista.
”Niin kansalaisten kuin kokonaisten kansakuntien luottamus tulevaan on ollut viime vuosien kriiseissä ymmärrettävästi koetuksella. Vaikka suomalaisten tulevaisuususko on heikentynyt, se on yhä korkealla tasolla. Lisäksi uskomme vahvasti, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämä on meille voimavara, jota pitäisi osata hyödyntää aiempaa paremmin yhteiskunnan uudistumiseen ja erilaisiin tulevaisuuksiin varautumisessa”, Sitran ennakointitoiminnon johtaja Veera Heinonen sanoo.
Synkimmät näkymät Etelä-Savossa, myönteisimmät Pirkanmaalla
Alueellisesti suomalaisten suhtautumisessa tulevaisuuteen ei ole isoja eroja. Sen sijaan arviot oman asuinkunnan tulevaisuudesta vaihtelevat. Suomen maakunnista synkimmiksi tulevaisuuden näkymät arvioidaan Etelä-Savossa, jossa jopa puolet vastaajista näkee oman asuinkuntansa tulevaisuuden nykyhetkeä huonompana. Positiivisimpia arviot ovat taas Pirkanmaalla, jossa 37 prosenttia kansalaisista näkee oman kunnan tulevaisuuden parempana ja vain neljännes huonompana.
Oman asuinkuntansa tulevaisuuden huonommaksi näkevät useammin maaseutumaisissa kunnissa asuvat kuin kaupunkimaisissa kunnissa asuvat. Parempana tulevaisuuden näkee kaupungeissa asuvista neljännes, maalla asuvista vain 18 prosenttia.
Verrattuna edelliseen kuntavaalien alla tehtyyn, vuoden 2021 Tulevaisuusbarometriin, arviot asuinkunnan tulevaisuudesta ovat nyt pessimistisempiä melkein kaikissa maakunnissa.
Päätöksenteosta puuttuvat innostavat visiot ja pitkäjänteisyys
Tulevaisuusbarometrissa kysyttiin tällä kertaa tulevaisuusnäkymiä kansalaisten lisäksi myös alue- ja kuntapäättäjiltä. Vain 11 prosenttia kansalaisista kokee, että päättäjillä on innostavia visioita heidän oman hyvinvointialueensa tulevaisuudesta. Päättäjistä näin ajattelee 18 prosenttia. Kuntatasolla tulokset ovat hieman positiivisemmat. Kansalaiset ja päättäjät ovat samaa mieltä myös siitä, että paikallis- ja aluetason päätöksissä ei huomioida pitkän aikavälin vaikutuksia riittävästi.
Kunta- ja aluedemokratian kannalta karua on myös se, että vain 15 prosenttia kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen. Melkein puolet suomalaisista myös ajattelee, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun asuinkuntansa tulevaisuudesta.
”Tulevaisuusbarometrin tulosten perusteella paikallinen ja alueellinen päätöksenteko Suomessa ei tällä hetkellä näyttäydy kansalaisille parempaa tulevaisuutta rakentavana poliittisena ja demokraattisena prosessina. Sen sijaan tuloksista piirtyy kuva lyhytjänteisenä hallinnointina, johon kuntien ja alueiden asukkailla on vain niukasti vaikutusmahdollisuuksia”, sanoo Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Jukka Vahti.
Väite |
Kansalaiset |
Päättäjät |
Päättäjillä on innostavia visioita hyvinvointialueeni tulevaisuudesta. |
11 % samaa mieltä, 64 % eri mieltä. |
18 % samaa mieltä, 60 % eri mieltä. |
Päättäjillä on innostavia visioita oman asuinkuntani tulevaisuudesta. |
21 % samaa mieltä, 47 % eri mieltä. |
55 % samaa mieltä, 31 % eri mieltä. |
Päätöksenteossa huomioidaan riittävästi pitkän aikavälin vaikutuksia. |
11 % samaa mieltä, 67 % eri mieltä. |
23 % samaa mieltä, 66 / eri mieltä. |
Työ, turvallisuus ja hyvinvointivaltion turvaaminen ohjaavat äänestyspäätöksiä alue- ja kuntavaaleissa 2025
Suomalaiset haluaisivat, että seuraavan 10 vuoden aikana syntyisi lisää työpaikkoja ja että lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi. Tärkeäksi koetaan myös hyvinvointivaltion säilyttäminen sekä kansallisen turvallisuuden varmistaminen.
Samat asiat vaikuttavat myös alue- ja kuntavaalien äänestyspäätökseen: kolmen kärjen muodostavat työpaikat, hyvinvointivaltion säilyttäminen sekä turvallisuus.
Verrattuna vuoden 2021 kuntavaalien alla tehtyyn Tulevaisuusbarometriin äänestäjät näyttävät nyt olevan vähemmän varmoja siitä, mitkä asiat heidän äänestyspäätökseensä vaikuttavat. Vain uusien työpaikkojen luomisen merkitys on aiheena selvästi nostanut merkitystään aiempaan verrattuna.
”Tässä useiden samanaikaisten kriisien ajassa tarvitaan yhteisiä, innostavia näkymiä tulevasta eikä ainoastaan reagointia. Emme voi vain varautua pahimpaan, vaan tärkeää on myös toivottavan tulevaisuuden rakentaminen. Tätä tuntuvat kaipaavaan tulostemme perusteella sekä päättäjät että äänestäjät. Ja erityisen tärkeää tämä on nuorten tulevaisuususkon – ja siten meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta”, Heinonen korostaa.
Tulevaisuusbarometri 2025 on Sitran teettämä kyselytutkimus, jossa tutkittiin 15–84-vuotiaiden mannersuomalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevaisuudesta. Kyselyyn vastasi 3226 kansalaista ja 733 päättäjää eri puolilta Suomea. Kyselyn toteutti Verian. Edelliset Tulevaisuusbarometrit on julkaistu vuosina 2023, 2021 ja 2019.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Solovjew-WartiovaaraViestinnän johtava asiantuntija
Puh:040 830 2825anna.solovjew-vartiovaara@sitra.fiJukka VahtiJohtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Puh:040 566 5152jukka.vahti@sitra.fiwww.sitra.fi/ihmiset/jukka-vahti/Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.
Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release
A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.
Resultatet av Sitras förändringsförhandlingar: 25 anställningar avslutas3.6.2025 10:09:18 EEST | Pressmeddelande
Finlands jubileumsfond kommer att minska sina stödfunktioner betydligt. Som ett resultat av vårens förändringsförhandlingar kommer sammanlagt 25 anställningsförhållanden att avslutas. Sitra håller på att övergå till att finansiera innovationer för att förnya Finland.
Sitran muutosneuvottelujen lopputulos: 25 työsuhdetta päättyy3.6.2025 10:09:18 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan. Kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta. Sitra siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme