Epävarmoina aikoina hajauttamisen tärkeys kasvaa – sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa 441 miljoonaa euroa
11.3.2025 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa yhteensä 441 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääomaa kasvatti kuitenkin suunnilleen saman verran myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 166 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 58 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 113 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin uusia varoja sijoitettiin yhteensä 9 miljoona euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista yhteensä 787 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
|
Osakerahastot |
-787 |
-645 |
82 041 |
|
Yhdistelmärahastot |
166 |
264 |
38 643 |
|
Pitkän koron rahastot |
58 |
854 |
38 874 |
|
Lyhyen koron rahastot |
113 |
-144 |
18 511 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
9 |
1 |
9 974 |
|
YHTEENSÄ |
-441 |
331 |
188 044 |
Globaalien pääosakeindeksien kehitys vaihteli helmikuussa. Euroopassa yritysten arvostuskertoimet ovat olleet matalalla tasolla, mikä yhdessä hieman aiempaa positiivisempien talousnäkymien kanssa tuki Euroopan osakeindeksien nousua. Saksassa kristillisdemokraattien johtama tuleva hallitus on jo sopinut investoinneista, jotka tähtäävät maan talouden elvyttämiseen ja puolustuksen merkittäviin lisäyksiin. Euroopassa on laajemmin paineita lisätä merkittävästi puolustusmenoja. Tämän odotetaan piristävän alueen talouskasvua.
Yhdysvalloissa pääosakeindeksit laskivat helmikuussa. Epävarmuus presidentti Trumpin asettamien tariffien vaikutuksista Yhdysvaltojen talouteen hermostutti markkinoita. Yhdysvalloissa yritysten, varsinkin isojen teknologiayritysten, arvostuskertoimet ovat olleet korkealla tasolla, joten osakemarkkinat ovat herkkiä muutoksille.
Kiinassa elvytystoimet ovat vakauttaneet maan taloutta, ja uusien tekoälysovellusten, kuten DeepSeekin, suosio on nostanut Kiinan teknologiayhtiöiden osakekursseja.
Myös korkomarkkinat kehittyivät helmikuussa vaihtelevasti. Euroopassa puheet puolustusmenojen kasvattamisesta kavensivat euroalueen yrityslainojen riskilisiä mutta nostivat euroalueen valtionlainojen korkoja. Yhdysvalloissa epävarmuus tariffien vaikutuksista maan talouteen heijastui osakkeiden lisäksi myös korkomarkkinoille: esimerkiksi Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto laski. Korkojen lasku vaikutti rahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Sijoittajat kotiuttivat helmikuussa voittojaan Pohjois-Amerikkaan ja isoihin amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin sijoittavista rahastoista. Sijoitussalkkuja allokoitiin uudelleen, ja pääomia ohjattiin yhdistelmärahastoihin sekä erityisesti Euroopan osake- ja yrityslainamarkkinoille. Lyhyen koron rahastot herättivät myös kiinnostusta. Koska epävarmuus osakemarkkinoilla on nyt pitkälti lähtöisin Pohjois-Amerikasta, sijoittajien kannattaa kiinnittää huomiota hyvään hajauttamiseen sekä maantieteellisesti että omaisuuslajeittain”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 283 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin erityisesti globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1018 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,87). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-80 |
5 974 |
8 % |
|
Pohjoismaat |
-104 |
-105 |
9 857 |
10 % |
|
Eurooppa |
283 |
409 |
6 701 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-190 |
-201 |
11 861 |
17 % |
|
Japani |
1 |
18 |
331 |
8 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
-47 |
1 051 |
14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
2 |
-33 |
4 979 |
10 % |
|
Maailma |
-724 |
-568 |
39 955 |
12 % |
|
Toimialarahastot |
-16 |
-39 |
1 330 |
14 % |
|
YHTEENSÄ |
-787 |
-645 |
82 041 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoituksia tehtiin pääasiassa euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 267 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,49).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-350 |
173 |
9 444 |
4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
164 |
289 |
13 412 |
6,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
103 |
154 |
5 182 |
7,8 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
361 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
53 |
74 |
6 558 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
77 |
91 |
1 300 |
8,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
12 |
74 |
2 619 |
7,7 % |
|
YHTEENSÄ |
58 |
854 |
38 874 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2025
Markkinakatsaus, helmikuu 2025
Vaihtoehtorahastot tukevat hajauttamista
United Bankersin (UB) toimitusjohtaja John Ojanperä kertoo, että vaihtoehtorahastojen suosio on kasvussa sekä UB:ssa että maailmalla. Erilaiset rahastotyypit ovat etenkin hajauttamisessa tärkeitä: hyvin hajautettuun salkkuun kuuluu muutakin kuin perinteisiä osakerahastoja.
”Kansankapitalismin kannalta on hyvä, että tarjolla on erilaisia rahastoja. Voi hajauttaa omaa salkkuaan ja esimerkiksi metsä- tai kiinteistörahastoon sijoittamalla saada samoja hyötyjä kuin suoralla sijoittamisella.”
Ojanperä muistuttaa, että vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoittaessa sijoitushorisontin tulee olla pitkä. Esimerkiksi kiinteistörahastot ovat osakerahastoja vähemmän likvidejä, koska kiinteistöä ei pysty myymään yhtä helposti ja nopeasti kuin osakkeita.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme