Epävarmoina aikoina hajauttamisen tärkeys kasvaa – sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa 441 miljoonaa euroa
11.3.2025 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa yhteensä 441 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääomaa kasvatti kuitenkin suunnilleen saman verran myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 166 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 58 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 113 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin uusia varoja sijoitettiin yhteensä 9 miljoona euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista yhteensä 787 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
|
Osakerahastot |
-787 |
-645 |
82 041 |
|
Yhdistelmärahastot |
166 |
264 |
38 643 |
|
Pitkän koron rahastot |
58 |
854 |
38 874 |
|
Lyhyen koron rahastot |
113 |
-144 |
18 511 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
9 |
1 |
9 974 |
|
YHTEENSÄ |
-441 |
331 |
188 044 |
Globaalien pääosakeindeksien kehitys vaihteli helmikuussa. Euroopassa yritysten arvostuskertoimet ovat olleet matalalla tasolla, mikä yhdessä hieman aiempaa positiivisempien talousnäkymien kanssa tuki Euroopan osakeindeksien nousua. Saksassa kristillisdemokraattien johtama tuleva hallitus on jo sopinut investoinneista, jotka tähtäävät maan talouden elvyttämiseen ja puolustuksen merkittäviin lisäyksiin. Euroopassa on laajemmin paineita lisätä merkittävästi puolustusmenoja. Tämän odotetaan piristävän alueen talouskasvua.
Yhdysvalloissa pääosakeindeksit laskivat helmikuussa. Epävarmuus presidentti Trumpin asettamien tariffien vaikutuksista Yhdysvaltojen talouteen hermostutti markkinoita. Yhdysvalloissa yritysten, varsinkin isojen teknologiayritysten, arvostuskertoimet ovat olleet korkealla tasolla, joten osakemarkkinat ovat herkkiä muutoksille.
Kiinassa elvytystoimet ovat vakauttaneet maan taloutta, ja uusien tekoälysovellusten, kuten DeepSeekin, suosio on nostanut Kiinan teknologiayhtiöiden osakekursseja.
Myös korkomarkkinat kehittyivät helmikuussa vaihtelevasti. Euroopassa puheet puolustusmenojen kasvattamisesta kavensivat euroalueen yrityslainojen riskilisiä mutta nostivat euroalueen valtionlainojen korkoja. Yhdysvalloissa epävarmuus tariffien vaikutuksista maan talouteen heijastui osakkeiden lisäksi myös korkomarkkinoille: esimerkiksi Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto laski. Korkojen lasku vaikutti rahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Sijoittajat kotiuttivat helmikuussa voittojaan Pohjois-Amerikkaan ja isoihin amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin sijoittavista rahastoista. Sijoitussalkkuja allokoitiin uudelleen, ja pääomia ohjattiin yhdistelmärahastoihin sekä erityisesti Euroopan osake- ja yrityslainamarkkinoille. Lyhyen koron rahastot herättivät myös kiinnostusta. Koska epävarmuus osakemarkkinoilla on nyt pitkälti lähtöisin Pohjois-Amerikasta, sijoittajien kannattaa kiinnittää huomiota hyvään hajauttamiseen sekä maantieteellisesti että omaisuuslajeittain”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 283 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin erityisesti globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1018 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,87). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-80 |
5 974 |
8 % |
|
Pohjoismaat |
-104 |
-105 |
9 857 |
10 % |
|
Eurooppa |
283 |
409 |
6 701 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-190 |
-201 |
11 861 |
17 % |
|
Japani |
1 |
18 |
331 |
8 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
-47 |
1 051 |
14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
2 |
-33 |
4 979 |
10 % |
|
Maailma |
-724 |
-568 |
39 955 |
12 % |
|
Toimialarahastot |
-16 |
-39 |
1 330 |
14 % |
|
YHTEENSÄ |
-787 |
-645 |
82 041 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoituksia tehtiin pääasiassa euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 267 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,49).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-350 |
173 |
9 444 |
4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
164 |
289 |
13 412 |
6,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
103 |
154 |
5 182 |
7,8 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
361 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
53 |
74 |
6 558 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
77 |
91 |
1 300 |
8,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
12 |
74 |
2 619 |
7,7 % |
|
YHTEENSÄ |
58 |
854 |
38 874 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2025
Markkinakatsaus, helmikuu 2025
Vaihtoehtorahastot tukevat hajauttamista
United Bankersin (UB) toimitusjohtaja John Ojanperä kertoo, että vaihtoehtorahastojen suosio on kasvussa sekä UB:ssa että maailmalla. Erilaiset rahastotyypit ovat etenkin hajauttamisessa tärkeitä: hyvin hajautettuun salkkuun kuuluu muutakin kuin perinteisiä osakerahastoja.
”Kansankapitalismin kannalta on hyvä, että tarjolla on erilaisia rahastoja. Voi hajauttaa omaa salkkuaan ja esimerkiksi metsä- tai kiinteistörahastoon sijoittamalla saada samoja hyötyjä kuin suoralla sijoittamisella.”
Ojanperä muistuttaa, että vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoittaessa sijoitushorisontin tulee olla pitkä. Esimerkiksi kiinteistörahastot ovat osakerahastoja vähemmän likvidejä, koska kiinteistöä ei pysty myymään yhtä helposti ja nopeasti kuin osakkeita.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme