Työhyvinvoinnin lasku on taittunut
Suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt. Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin edelleen heikommalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut ja 15 prosentilla on kohonnut työuupumuksen riski. Alle 36-vuotiaista joka kolmannella on työuupumusoireita. Etätyössä näyttäisi tapahtuneen käänne: siihen liittyen ei löytynyt työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.3.2025
Suomalaisten työhyvinvointi ei ole heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.
– Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestötasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voimavaroja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä.
Keskimäärin työssä on edelleen selkeästi enemmän voimavaroja, kuten reilua kohtelua, itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta, kuin kuormittavia vaatimuksia. Voimavarat ja vaatimukset eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet puolen vuoden takaisesta. Tämänkin takia myös työhyvinvointi on säilynyt ennallaan.
– Harmillisesti yksi keskeisimmistä työn imua edistävistä voimavaroista eli mahdollisuudet oppia työssä on lievästi heikentynyt. Tällaisen trendin jatkuminen haastaa työn imua ajan kuluessa, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Terveyslaitoksesta.
Joka kolmannella nuorella aikuisella työuupumusoireita
Nuorilla aikuisilla työhyvinvointi on kaikilla mittareilla tarkasteltuna vanhempia ikäryhmiä heikompi. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski on 30 prosentilla nuorista. Vanhemmilla vastaava luku on 23.
– Nuorilla on vähemmän työn imua ja enemmän vakavaa työuupumusta, tylsistymistä työssä ja yksinäisyyttä. Työpaikoilla tarvitaan toimia, joilla huomioidaan nuorten työntekijöiden tilanne paremmin. Opiskelu- ja työikäisten nuorten voimavarojen ja hyvinvoinnin edistämiseen on välittömästi kiinnitettävä huomiota myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Nuorissa on paitsi tulevaisuus, myös monia vahvuuksia, jotka tulisi saada paremmin esille työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa, toteaa Jari Hakanen.
Esihenkilöiden työuupumusoireilu on kasvanut ja irtisanoutumisaikeet yleistyneet
Esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on kasvanut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin.
– Esihenkilöiden ja johtajien työuupumuksen lisääntymisen myötä heistä jo joka neljäs harkitsee irtisanoutumista työstään. Kuormittuneena on raskasta johtaa muita. Työpaikoilla on pysähdyttävä ja mietittävä keinoja niin työntekijöiden kuin johtajien työn sujuvuuden edistämiseen ja työn kuormittavuuden hallitsemiseen, sanoo Jari Hakanen.
Esihenkilöistä lähes 60 prosenttia kokee kuitenkin korkeaa työn imua ja vain harva (12 %) tylsistyy työssään.
Onko etätyöhön löytynyt uusia toimivia käytäntöjä?
Etätyö oli yhteydessä myönteisiin arvioihin työstä, esimerkiksi työn sopivaan määrään ja reiluun kohteluun. Aiemmin varsin johdonmukaisesti eri tutkimusaineistoissa nousseita etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei tällä kertaa havaittu.
– Tutkimusaineistomme mukaan etätyöllä ei ollut enää yhteyttä esimerkiksi suurempaan työssä tylsistymiseen tai yksinäisyyteen. Voisiko tämä kertoa etätyöhön sopeutumisesta ja uusien toimivien käytäntöjen löytämisestä? Tutkimusta etätyön mahdollisista pidemmän aikavälin vaikutuksista tarvitaan edelleen lisää, Janne Kaltiainen kertoo.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2024 ja loppuvuoteen 2024 (n=933).
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
- Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: ttl.fi/miten-suomi-voi
- Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen (liitteenä).
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
The Finnish Institute of Occupational Health will no longer diagnose occupational asthma in relation to building moisture damage10.11.2025 07:30:00 EET | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health has decided to stop diagnosing of occupational asthma related to building moisture damage because there are no medical grounds for the diagnosis. The number of cases of occupational asthma related to moisture damage has decreased and only a few have been diagnosed in recent years. Occupational health care will still investigate work-related asthma symptoms. Employers’ responsibilities and obligations to take care of a good quality indoor air and work environment will also remain unchanged.
Diagnostiseringen av yrkesastma relaterad till en fuktskada upphör vid Arbetshälsoinstitutet10.11.2025 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet har beslutat att upphöra med att konstatera yrkesastma relaterad till en fuktskada, eftersom medicinska grunder saknas för diagnostiken. Antalet fall av yrkesastma relaterade till en fuktskada har minskat och endast ett fåtal har diagnostiserats under de senaste åren. Arbetsrelaterade astmasymtom utreds fortfarande inom företagshälsovården. Arbetsgivarnas ansvar och skyldigheter att sörja för en bra inomhusluft och en god arbetsmiljö förblir också oförändrade
Kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosointi Työterveyslaitoksessa päättyy10.11.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitos on päättänyt luopua kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman toteamisesta, koska lääketieteelliset perusteet diagnostiikalle puuttuvat. Kosteusvaurioon liittyvien ammattiastmojen määrä on vähentynyt ja niitä on diagnosoitu vain muutamia viime vuosina. Työhön liittyvät astmaoireet selvitetään edelleen työterveyshuollossa. Myös työnantajien vastuut ja velvollisuudet hyvästä sisäilmasta ja työympäristöstä huolehtimisesta säilyvät ennallaan.
Kutsu 11.11.2025 Demography Talks -webinaariin: Työttömyys, terveys ja työkyky – mitkä tekijät edistävät ja mitkä hankaloittavat työllistymistä?3.11.2025 08:34:50 EET | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Aiheena 11.11..2025 klo 14–15 on Työttömyys, terveys ja työkyky. Millaisia ovat tehokkaat työllistämistä edistävät keinot? Millaisia diagnosoituja sairauksia työttömillä työnhakijoilla on, ja miten ne ovat yhteydessä myöhempään työllistymiseen?
Inom företagshälsovården passar en storlek inte alla – en ny modell tillgodoser behoven på små arbetsplatser3.11.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Många små arbetsplatser upplever att det är arbetskrävande och dyrt att ordna företagshälsovård. Arbetshälsoinstitutets nya verksamhetsmodell stöder samarbetet mellan företagshälsovården och små arbetsplatser och styr till att utnyttja begränsade resurser på ett effektivt sätt. Modellen har utvecklats tillsammans med aktörer inom företagshälsovården och små arbetsplatser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme