Työhyvinvoinnin lasku on taittunut
Suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt. Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin edelleen heikommalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut ja 15 prosentilla on kohonnut työuupumuksen riski. Alle 36-vuotiaista joka kolmannella on työuupumusoireita. Etätyössä näyttäisi tapahtuneen käänne: siihen liittyen ei löytynyt työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.3.2025
Suomalaisten työhyvinvointi ei ole heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.
– Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestötasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voimavaroja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä.
Keskimäärin työssä on edelleen selkeästi enemmän voimavaroja, kuten reilua kohtelua, itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta, kuin kuormittavia vaatimuksia. Voimavarat ja vaatimukset eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet puolen vuoden takaisesta. Tämänkin takia myös työhyvinvointi on säilynyt ennallaan.
– Harmillisesti yksi keskeisimmistä työn imua edistävistä voimavaroista eli mahdollisuudet oppia työssä on lievästi heikentynyt. Tällaisen trendin jatkuminen haastaa työn imua ajan kuluessa, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Terveyslaitoksesta.
Joka kolmannella nuorella aikuisella työuupumusoireita
Nuorilla aikuisilla työhyvinvointi on kaikilla mittareilla tarkasteltuna vanhempia ikäryhmiä heikompi. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski on 30 prosentilla nuorista. Vanhemmilla vastaava luku on 23.
– Nuorilla on vähemmän työn imua ja enemmän vakavaa työuupumusta, tylsistymistä työssä ja yksinäisyyttä. Työpaikoilla tarvitaan toimia, joilla huomioidaan nuorten työntekijöiden tilanne paremmin. Opiskelu- ja työikäisten nuorten voimavarojen ja hyvinvoinnin edistämiseen on välittömästi kiinnitettävä huomiota myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Nuorissa on paitsi tulevaisuus, myös monia vahvuuksia, jotka tulisi saada paremmin esille työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa, toteaa Jari Hakanen.
Esihenkilöiden työuupumusoireilu on kasvanut ja irtisanoutumisaikeet yleistyneet
Esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on kasvanut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin.
– Esihenkilöiden ja johtajien työuupumuksen lisääntymisen myötä heistä jo joka neljäs harkitsee irtisanoutumista työstään. Kuormittuneena on raskasta johtaa muita. Työpaikoilla on pysähdyttävä ja mietittävä keinoja niin työntekijöiden kuin johtajien työn sujuvuuden edistämiseen ja työn kuormittavuuden hallitsemiseen, sanoo Jari Hakanen.
Esihenkilöistä lähes 60 prosenttia kokee kuitenkin korkeaa työn imua ja vain harva (12 %) tylsistyy työssään.
Onko etätyöhön löytynyt uusia toimivia käytäntöjä?
Etätyö oli yhteydessä myönteisiin arvioihin työstä, esimerkiksi työn sopivaan määrään ja reiluun kohteluun. Aiemmin varsin johdonmukaisesti eri tutkimusaineistoissa nousseita etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei tällä kertaa havaittu.
– Tutkimusaineistomme mukaan etätyöllä ei ollut enää yhteyttä esimerkiksi suurempaan työssä tylsistymiseen tai yksinäisyyteen. Voisiko tämä kertoa etätyöhön sopeutumisesta ja uusien toimivien käytäntöjen löytämisestä? Tutkimusta etätyön mahdollisista pidemmän aikavälin vaikutuksista tarvitaan edelleen lisää, Janne Kaltiainen kertoo.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2024 ja loppuvuoteen 2024 (n=933).
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
- Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: ttl.fi/miten-suomi-voi
- Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen (liitteenä).
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Mindre sjukfrånvaro inom kommunsektorn än någonsin tidigare under 2000-talet11.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var kommunalt anställda i genomsnitt borta 16,3 dagar från arbetet på grund av egen sjukdom. Siffran ligger nästan på samma nivå som år 2023, då en tydlig förbättring kunde ses efter den tillväxttopp som coronan orsakade. Sjukfrånvaron är nu lägre än någonsin tidigare under den 25 år långa uppföljningen.
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla11.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Fewer sickness absence in the municipal sector than ever since 200011.6.2025 06:00:00 EEST | Press release
In 2024, municipal employees were on average 16.3 days absent from work due to their own illness. The figure is almost at the same level as in 2023 when we saw a clear turn for the better after the growth peak caused by COVID-19. The amount of sickness absence is now lower than ever during the 25-year follow-up.
Chefsarbetet behöver gränser – att stödja välbefinnande och psykisk hälsa är samarbete10.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetsplatsens metoder för att stödja psykisk hälsa kan sammanfattas i en pyramidmodell, där metoderna är indelade i tre nivåer. Mest tid bör ägnas åt att skapa förutsättningar för ett bra arbete på arbetsplatsen. Arbetshälsa är summan av många faktorer, och ansvaret fördelas på olika aktörer. Även om cheferna spelar en aktiv roll i att stödja välbefinnandet behöver ingen agera som inofficiell terapeut i sin arbetsgemenskap.
Esihenkilötyö tarvitsee rajoja – hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on yhteistyötä10.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan keinot mielenterveyden tueksi voidaan tiivistää kolmiomalliin, jossa keinot on jaettu kolmelle tasolle. Eniten työpaikalla tulisi käyttää aikaa hyvän työn edellytyksistä huolehtimiseen. Työhyvinvointi on monen tekijän summa, ja vastuut jakautuvat eri toimijoille. Vaikka esihenkilöt ovat hyvinvoinnin tukemisessa aktiivisessa roolissa, kenenkään ei tarvitse toimia epävirallisena terapeuttina työyhteisössään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme