Onko järkevää syödä ”parempaa” lihaa?
Iskulauseeseen ”Vähemmän mutta parempaa” kiteytetty ajatus tähtää lihan kokonaiskulutuksen vähentämiseen ja asettaa kestävästi tuotetut ja laadukkaat tuotteet etusijalle. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty mainittavaa näyttöä siitä, että laadukkaamman lihan saatavuus välttämättä vähentäisi lihankulutusta.

Lihantuotantoon ja -kulutukseen on tavoiteltu kestävää muutosta, sillä karjankasvatuksella on jo pitkään ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Helsingin yliopiston sekä Tukholman yliopiston Stockholm Resilience Centre -tutkimuslaitoksen tutkijoiden äskettäin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, onko aiempaa laadukkaamman lihan valitsemisella yhteyttä lihansyönnin vähenemiseen. Tutkijat haastattelivat 21 suomalaiskuluttajaa, jotka ostivat luonnonlaidunlihaa eli lihaa, joka on peräisin monimuotoisilla ja luonnonmukaisilla laitumilla laiduntaneesta, lähes yksinomaan paikallista ruohoa syöneestä karjasta.
Tutkimuksen vetäjä, vanhempi yliopistonlehtori Irina Herzon kuvaa tutkimuksen painopistettä:
– Halusimme selvittää, miten kuluttajat järkeistävät lihan kokonaiskulutustaan päästessään ostamaan laadukkaampaa lihaa. Toisin sanoen tutkimme, näkevätkö he yhteyden lihan laadun ja sen vähäisemmän kulutuksen välillä.
Kaikkien haastateltujen mielestä liha voi olla osa kestävää ruokavaliota. Suurin osa myös myönsi lihankulutuksen maailmanlaajuisen vähentämisen tarpeen, mutta piti vähentämistä tärkeämpänä muualla kuin Suomessa. Kuluttajien valintoihin vaikuttivat terveyshyödyt, luonnollisuus ja lihan alkuperä. Haastatellut suosivat kotimaassa tuotettuja vaihtoehtoja, etenkin suomalaista naudanlihaa, joka yhdistettiin ympäristöystävällisyyteen ja paikallisiin tuottajiin.
Käsitykset laadukkaammasta lihasta vaihtelivat. Eläinten hyvinvointi oli yksi keskeisistä huolenaiheista, vaikka maku säilyikin ensisijaisena ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. ”Paremman” ja ”vähemmän” välinen suhde oli monitahoinen: joidenkin haastateltujen mielestä luonnonlaidunlihan kalliimpi hinta oli syy syödä vähemmän lihaa, mutta toiset perustelivat aiemman kulutustason säilyttämistä tai kulutuksen lisäämistä lihan korkealla laadulla.
Tulokset korostavat sitä, kuinka haastavaa on edistää kestävää ruokavaliota sillä perusteella, että kannattaisi syödä nykyistä vähemmän, mutta samalla laadukkaampaa lihaa. Tutkimus osoittaa, että laadukkaampi liha on määriteltävä tarkemmin suhteessa kestävyyteen ja kulttuurisidonnaisiin mieltymyksiin. Lisäksi tarvitaan vahvempaa ohjausta siihen, kuinka paljon lihankulutusta tulee vähentää kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Herzon korostaa molempien näkökulmien tärkeyttä:
– Samalla kun kannustetaan kuluttamaan vähemmän lihaa, on edistettävä laadukkaita ja kestäviä tuotantotapoja.
Kestävän lihankulutuksen kriteerit on määritettävä jatkotutkimuksissa, minkä lisäksi tarvitaan keinoja muokata kulutustottumuksia niin, että ne vastaavat kestävän ruokajärjestelmän tavoitteita.
Alkuperäinen julkaisu
- Mazac, R., Sahlin, K.R., Hyypiä, I. et al. Does “better” mean “less”? Sustainable meat consumption in the context of natural pasture-raised beef
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iryna Herzonvanhempi yliopistonlehtoriHelsingin yliopisto / Maataloustieteiden osasto
Puh:0504617265iryna.herzon@helsinki.fiwww.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ihmiset/henkilohaku/iryna-herzon-9063286Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta21.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?20.3.2025 11:08:30 EET | Tiedote
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.
Markkinaehtoinen asuminen pettää tasa-arvoa hakevan asukkaan20.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kaupunkilaisten yhdenvertaista mahdollisuutta kotiin haastaa asuntofinansialisaatio eli asumisen kytkeytyminen osaksi globaaleja finanssimarkkinoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme