Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikkien etu – ”Niistä luopuminen on kuin astuisi tahallaan juoksuhiekkaan”

Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Ilmoitus on jatkumoa päätöksille vetäytyä useista kansainvälisistä sopimuksista ja instituutioista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, Maailman terveysjärjestö WHO:sta ja Ihmisoikeusneuvostosta. 

Päätös on huono niin Yhdysvaltojen kuin Suomen kannalta.  

Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Niin kauan, kun meillä on vain yksi maapallo, on meidän jokaisen etu, että toimintamme pysyy maapallon kantokyvyn rajoissa. Ilman elinvoimaista maapalloa ei ole elinvoimaisia ihmisiä. 

”Kestävän kehityksen tavoitteista luopuminen on kuin astuisi tahallaan juoksuhiekkaan: lopputuloksena on todennäköinen vajoaminen. Vaikka Agenda 2030 –toimintaohjelma perustuu globaaliin vastuuseen, koskettavat sen tavoitteet myös kunkin maan omaa hyvinvointia”, sanoo globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki. 

Samat tavoitteet, eri painotukset 

Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin ovat vuodesta 2015 lähtien sitoutuneet kaikki YK:n jäsenmaat. 

Agenda 2030 on merkityksellinen erityisesti kahdesta syystä: 1) Sen sisältämät tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille, vaikka eri asiat painottuvatkin eri maiden kohdalla maan kehitystasosta riippuen. 2) Se korostaa tavoitteiden keskinäisriippuvuutta ja sitä, että ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä pitää tarkastella yhdessä.  

Mikään maa ei ole tähän mennessä saavuttanut kestävän kehityksen tavoitteita, eli tasapainoa taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurillisen kehityksen välillä.  

”Nyt on entistä tärkeämpää jatkaa määrätietoisesti kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä, eikä kääntää katsetta peräpeiliin. Tasapaino on meidän kaikkien intressi” painottaa YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Suomen etu on vahva kansainvälinen yhteistyö 

Yhdysvaltojen vetäytyminen on myös Suomen etujen vastaista, sillä pienenä maana kansainvälinen yhteistyö on meille erityisen tärkeää.  

Suomi on ollut kansainvälisissä vertailuissa useana vuonna kestävän kehityksen mallimaa. 

Suomi ei kuitenkaan pysty kehittymään erillään muista maista. Suomen keuhkot ovat toisella puolella maailmaa, Amazonin sademetsissä. Suomi ei pysty rakentamaan aitaa, joka pitäisi seuraavan globaalin pandemian maan rajojen ulkopuolella.  

Ristimäen mukaan Suomella ja EU:lla on velvollisuus toimia omalla esimerkillään Yhdysvaltojen vastavoimana ja sitoutua vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

“Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Maailman kriisit ei katoa mihinkään USA:n suunnanmuutoksesta huolimatta. Työtä turvallisen maailman puolesta on jatkettava. Kansainvälisellä yhteistyöllä on siinä merkittävä rooli”, Ristimäki toteaa.