Tampereen yliopisto

Uusi tutkimus tarjoaa mahdollisuuden omaishoitajien tilanteen parantamiseen

Jaa

Väestön ikääntyessä nopeasti ja sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien vähentyessä omaishoidon merkitys kasvaa. Nykyisten arvioiden mukaan Suomessa yli miljoona henkilöä auttaa läheistään selviytymään arjessa. Omaishoitajista valtaosa on naisia, monet ovat iäkkäitä ja omaishoidon yleisin syy on hoidettavan läheisen muistisairaus.

Ikääntynyt pariskunta kävelee syksyisessä puistossa värikkäiden lehtien keskellä.
Gerontologian tutkimuskeskus GEREC

Mediassa on viime aikoina nostettu esiin huolestuttavia havaintoja omaishoitajien tilanteesta. Uutisoinnissa on korostunut omaishoidon ympärivuorokautinen, vaativa ja sitova luonne, joka usein heikentää omaishoitajana toimivan henkilön omaa jaksamista, terveyttä ja hyvinvointia. Median haastattelemat omaishoitajat ovat kertoneet omaishoidon kuormittavan sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja lisäävän yksinäisyyttä, minkä lisäksi riittämättömyyden tunne ja huoli hoidettavasta läheisestä ovat jatkuvasti läsnä. Aikaa huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista ei useinkaan ole. 

Tietoa omaishoitajien tämänhetkisestä tilanteesta tarjoaa Muistiliiton äskettäin julkaisema valtakunnallinen Muistibarometri, johon vastasi 1440 muistisairaan henkilön läheistä. 

– Muistibarometrin mukaan läheiset kokevat väsymystä, uupumusta, ahdistuneisuutta ja kuormitusta arjessaan. Suurin osa esimerkiksi muistisairaan läheisistä oli kokenut viimeisen kuukauden aikana alakuloa ja apeutta. Myös läheisten huoli oman terveytensä riittävyydestä omaishoitajana toimimiseen ilmeni vastauksissa, kertoo  Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jenni Kulmala

– Barometrin tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että lisää tutkimustietoa omaishoitajien terveyden edistämisen mahdollisuuksista tarvitaan, Kulmala toteaa.

Uudella kyselytutkimuksella kartoitetaan yli 65-vuotiaiden omaishoitajien tilannetta

Suomessa suuri osa omaishoitajista on iäkkäitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan toukokuussa 2024 hyvinvointialueen kanssa omaishoitosopimuksen solmineista omaishoitajista noin puolet oli iältään vähintään 65-vuotiaita. 

Suomalainen laajaa huomiota saanut FINGER-tutkimus on osoittanut, että monipuolinen elintapaohjaus on erittäin tehokas keino ehkäistä ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikentymistä, sairauksien ilmaantumista ja terveyspalvelujen käyttöä. Kuitenkin omaishoitajien haastava elämäntilanne saattaa tehdä ikääntyneille suunnattuihin elintapaohjelmiin osallistumisen mahdottomaksi. Tämän vuoksi omaishoitajat tarvitsevat heille kohdennettua ohjausta ja tukea terveyden ylläpitämiseen. Tutkimustieto heille sopivista elintapaohjelmista kuitenkin toistaiseksi puuttuu. 

– Omaishoitajat ovat erityisessä riskiryhmässä terveyden heikentymiselle. Vain hyvinvoiva omaishoitaja jaksaa toimia tehtävässään ja siksi heidän terveytensä edistämiseen tähtääviin toimiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, professori Jenni Kulmala toteaa.

Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keräävät parhaillaan tietoa yli 65-vuotiaiden omaishoitajien terveydestä, elintavoista, hyvinvoinnista ja jaksamisesta sähköisen kyselyn avulla. Kysely on tarkoitettu yli 65-vuotiaille henkilöille, jotka kokevat olevansa vastuussa läheisestä henkilöstään. Vastausten perusteella omaishoitajille suunnitellaan heidän tarpeisiinsa vastaava FINGER-elintapaohjelma ja annetaan suosituksia omaishoitajien hyvinvoinnin tukemiseksi.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yli 65-vuotias omaishoitaja vastaisi kyselyymme. Vain tieteellisen tutkimuksen kautta saamme luotettavaa tietoa heidän terveydestään ja voimme sen perusteella laatia suosituksia heidän hyvinvointinsa edistämiseksi, Kulmala sanoo.

Sähköiseen kyselyyn vastaaminen vie noin 30 minuuttia ja kyselyyn voi vastata verkko-osoitteessa tutkimustie.fi/omaishoitajat. Vaihtoehtoisesti kyselyyn voi vastata puhelimitse soittamalla numeroon 050 476 0363 maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9–15. Kyselyyn on mahdollista vastata 31.3.2025 asti. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa:
Jenni Kulmala, gerontologian professori, Tampereen yliopisto
jenni.kulmala@tuni.fi, 050 439 5422
Anna Ellonen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
anna.e.ellonen@tuni.fi, 050 476 0363

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye