Hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä – toiminta tuo merkittäviä säästöjä

Sote-uudistuksen tavoite on siirtää painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimikenttä on laaja, sisältäen eri ikä- ja väestöryhmät vauvasta vaariin. Hyte-työllä edistetään muun muassa työ- ja opiskelukykyä, mielen hyvinvointia sekä terveellisiä elintapoja. Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, päihteiden liikakäyttöä, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Keskeinen osa työtä on myös arjen turvallisuuden varmistaminen monitoimijaisessa yhteistyössä. Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa on avaintekijä hyte-työn onnistumiselle.

Mitä hyvää ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa? Esimerkiksi elintapaohjauksen on osoitettu edistävän muun muassa mielen hyvinvointia, ehkäisevän tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia sekä vähentävän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävillä toimilla voidaan puolestaan ehkäistä kuolemia, terveyspalveluiden tarvetta sekä sairauspoissaoloja. Hyten säästöpotentiaali on valtava. Esimerkiksi väestön liian vähäisen liikkumisen osalta puhutaan yli kolmen miljardin euron vuosittaisista kustannuksista ja yksikin syrjäytynyt nuori maksaa arvioiden mukaan yli miljoona euroa.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on erittäin tärkeää, jotta voimme paitsi edistää väestön hyvinvointia, niin myös toimia vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ on keino, jolla voimme hillitä palvelutarpeen kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Vaikuttava ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Onneksi myös tutkimusnäyttö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuksista kasvaa jatkuvasti, toteaa Lapin hyvinvointialueen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Miia Länsitie, hytetu-erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Karoliina Luukkainen, johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Mari Lahtinen, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Minna Mattila ja Malin Heikkinen, HYTE-erityisasiantuntijat, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsi Mäkilä, hyvinvointikoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Henri Nevalainen, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Johanna Lång, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Tuula Salminen, erityisasiantuntija, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Sanna Salmela, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jenni Jokiranta, HYTE-koordinaattori, Satakunnan hyvinvointialue
Jenni Björksten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija (ts.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Marja Veikkolainen, tehtäväaluepäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tero Seitsonen, johtava asiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue