Väitös: Digitaaliset alustat muuttavat kuntien toimintaa
Kaisu Sahamies tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka kuntien käyttämät digitaaliset alustat muuttavat julkista hallintaa ja laajentavat yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Tutkimus osoittaa, että alustojen toimintalogiikan hyödyntäminen julkisella sektorilla voi edistää resurssien tehokasta käyttöä ja vahvistaa kuntalaisten toimijuutta. Samalla se tuo mukanaan merkittäviä haasteita, erityisesti johtamisen ja osallisuuden näkökulmasta.

Digitaaliset alustat, jotka yhdistävät erilaisia käyttäjäryhmiä ja mahdollistavat niiden välisen vuorovaikutuksen ja transaktiot, ovat muuttaneet yritysten arvonluontitapoja ja vaikuttaneet merkittävästi monien alojen toimintaan. Kaisu Sahamiehen väitöskirja osoittaa, että alustalogiikkaa hyödynnetään myös julkisella sektorilla, erityisesti paikallistasolla. Näitä alustoja, joita Sahamies kutsuu hallinta-alustoiksi, käytetään muun muassa kuntalaisten osallistamiseen, paikallisyhteisöjen resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja innovaatioiden edistämiseen.
Alustojen avulla asukkaita voidaan muun muassa kannustaa ideoimaan ratkaisuja paikallisiin haasteisiin, tekemään ehdotuksia asuinalueidensa kehittämiseen tai osallistumaan kunnan päätöksentekoon. Erityisesti karttapohjaisilla sovelluksissa kuntalaisilta voidaan kerätä tietoa erilaisiin tarpeisiin, ja he voivat raportoida ongelmista lähiympäristössään. Hallinta-alustoja voidaan hyödyntää myös erilaisten hyödykkeiden vaihdantaan tai esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinointiin. Lisäksi ne voivat myös tuoda yhteen yrityksiä ja asiakkaita julkisten palvelujen kannalta tärkeiden tuotteiden kehittämiseksi.
– Hallinta-alustat voivat auttaa kuntia edistämään yhteisöllisyyttä, hyödyntämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita. Ne tarjoavat uusia keinoja tuottaa arvoa yhteistyössä kuntalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, Sahamies kertoo.
Hallinta-alustat heijastavat yhteiskunnallisten arvojen muutosta
Tutkimus tuo esiin myös haasteita hallinta-alustojen käytössä. Tehokas hyödyntäminen edellyttää kunnilta uudenlaisia valmiuksia, kuten alustalogiikan ymmärtämistä ja kykyä toimia joustavasti digitaalisissa ekosysteemeissä.
Sahamies korostaa, että alustat heijastavat yhteiskunnallisten arvojen muutosta. Osallisuuden välineellistyminen – eli se, että kansalaisten osallistumista ei nähdä itseisarvona, vaan ensisijaisesti välineenä hallinnollisten tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi – voi heikentää inklusiivisuuden ja demokraattisen päätöksenteon periaatteita. Tämä kehitys voi johtaa siihen, että osallistumiskanavia suunnitellaan ensisijaisesti ongelmanratkaisun näkökulmasta sen sijaan, että ne tukisivat aitoa kansalaisvaikuttamista ja deliberatiivista demokratiaa. Samalla muutos siirtää vastuuta yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista julkiselta sektorilta paikallisyhteisöille.
– Vaikka alustat voivat vahvistaa kuntalaisten toimijuutta, on tärkeää varmistaa, että kaikkien ääni tulee kuulluksi ja että julkiset arvot, kuten tasa-arvo ja demokraattisuus, säilyvät keskiössä, Sahamies toteaa.
Sahamiehen mukaan hallinta-alustat voivat toimia positiivisen yhteiskunnallisen muutoksen katalysaattoreina, jos niiden mahdollisuudet ja riskit tunnistetaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.
Väitöstilaisuus 14. maaliskuuta
Hallintotieteiden maisteri Kaisu Sahamiehen hallintotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Local Platform Governance - Redefining Roles, Relations, and Responsibilities of the Key Actors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 14.3.2025 kello 12 Tampereen yliopiston keskustakampuksella, Pinni B-rakennuksen salissa 1100. (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Randma-Liiv Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arto Haveri johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisu Sahamies
kaisu.sahamies@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme