Tutkimus: Lääkeostot lisääntyvät kuluttajan omavastuun täytyttyä

Suomessa lääkeostojen omavastuuraja pudottaa reseptilääkkeiden ostohinnan hyvin alhaiseksi, kun ostojen vuosittainen omavastuuosuus saavuttaa määritetyn rajan, joka tutkimuksen tekoaikaan oli 672 euroa. Vuonna 2025 vuosiomavastuu eli lääkekatto on 633,17 euroa.

Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat Jouko Verho Valtion taloudellisesta tutkimuskeskus VATT:sta sekä Jarkko Harju Tampereen yliopistosta tarkastelivat transaktiotason tietoja kaikista vuoden 2009 reseptilääkeostoista ja arvioivat regressioepäjatkuvuusmallin avulla, miten kysyntä reagoi omavastuurajasta aiheutuviin hinnanmuutoksiin. Tulosten mukaan lääkekulut kasvavat keskimäärin 17 % omavastuurajan täyttymisen jälkeen, kertovat tutkijat. Lääkeostojen lisääntyminen johtuu ensisijaisesti ostomäärien kasvusta, ei siirtymisestä kalliimpiin lääkkeisiin.

Suurimmat käyttäytymisvaikutukset havaitaan mielenterveys- ja hengitystiesairauksien hoidossa käytettävissä lääkkeissä, joita käytetään tyypillisesti tarvittaessa. Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden ostot kasvavat 27 %, kun taas saannollisesti käytettävät sydän- ja verisuonisairauksien lääkeostot lisääntyvät vain 6 %.

Tulokset ovat tärkeitä reseptilääkkeiden omavastuujärjestelmän suunnittelun kannalta. Perinteisen talousteorian mukaan lääkkeillä, joilla kysyntä reagoi paljon hintojen muuttuessa, tulisi olla korkeampi omavastuuosuus. Vaihtoehtoisesti voitaisiin laajentaa korvausten sääntelyä kalliiden ja korkean hintajouston lääkkeiden kohdalla. Tällä hetkellä tietyt kalliit lääkkeet vaativat erityisen lääkärintodistuksen tai niiden korvaus kattaa vain yhden kuukauden lääkkeet. Tällaisen sääntelyn laajentaminen voisi auttaa hallitsemaan terveydenhuoltokustannuksia samalla varmistaen, että potilaat saavat tarvitsemansa lääkkeet.

– Kalliiden lääkkeiden sitominen tiukemmin lääkärintodistukseen perustuvaksi ja rajatumpaan lääkemäärään todennäköisesti hillitsisi lääkekorvausten kustannuksia aiempaa paremmin, toteaa Jarkko Harju.

Seuraava askel olisi tutkia tuoreemmalla aineistolla omavastuujärjestelmän terveysvaikutuksia – erityisesti johtavatko lisääntyneet lääkeostot havaittaviin parannuksiin potilaiden terveydessä. Jos korkeammat omavastuut vähentävät tarpeellisten lääkkeiden kulutusta ja heikentävät terveysvaikutuksia, sillä olisi merkittäviä seurauksia terveyspolitiikan suunnittelulle, joita tällä aineistolla ei pystytty tarkastelemaan.

Lisätietoja

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Copayments for Prescription Drugs: The Drivers of Demand Responses Health Economics -lehdessä.