Tutkimus: Korkeakoulutetut paluumuuttajamiehet tienaavat paremmin kuin vertailuväestö

Työterveyslaitoksen mediatiedote, embargo 17.3.2025 klo 7

Työterveyslaitoksen kattava väestöpohjainen rekisteritutkimus osoitti, että korkeakoulutettujen paluumuuttajamiesten ansiotulojen taso ja kehitys olivat korkeammalla tasolla kuin samanikäisellä vertailuväestöllä koko viiden vuoden seurannan ajan. Naisilla ero ryhmien välillä oli pieni. Tulos oli selkein miesvaltaisilla yksityiselle sektorille painottuvilla aloilla kuten teollisuudessa, rakentamisessa, myynnissä ja finanssialalla.  

 – Näillä miesvaltaisilla aloilla työnantajat tuntuvat arvostavat kansainvälistä kokemusta. Naiset puolestaan toimivat useammin aloilla, joissa palkkaneuvottelumahdollisuudet ovat rajatummat, sanoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Ulkomailla vietetty aika kasvattaa inhimillistä pääomaa, kuten tietoa, taitoa, osaamista ja verkostoja, joiden voidaan ajatella nostavan organisaation tuottavuutta tai tuovan muuten lisäarvoa organisaatiolle.

On myös todettu, että miehet ovat aktiivisempia ja itsevarmempia neuvottelemaan korkeampia palkkoja, mikä voi osaltaan selittää sukupuolten välisiä palkkaeroja alojen sisällä.

Paluumuuttajamiehet kiinnittyvät työelämään naisia paremmin

Tutkimus osoitti, että paluumuuttajamiehet kiinnittyvät paluunsa jälkeen paremmin työelämään kuin naiset. Paluuta seuranneena vuonna paluumuuttajanaisista lähes viidennes (19 %) oli työelämän ulkopuolella, kun taas samanikäisestä vertailuväestöstä vain 11 % oli työelämän ulkopuolella.  Vastaavat luvut miehillä olivat alhaisemmat 14 % ja 9 %.

– Paluumuuttajanaisten muita naisia heikompi työmarkkina-asema ja pienten lasten vanhempien suuri osuus antavat viitteitä siitä, että korkeakoulutettujen naisten joukossa on edelleen miehiä enemmän ns. sidoksista paluumuuttoa eli osa naisista muuttaa ulkomailta puolison työn mukana tai muutto liittyy muuten perhetekijöihin, sanoo Toivanen.

Naisilla on lisäksi edelleen usein suurempi vastuu perheen hoivavelvoitteista, mikä voi heikentää heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää täysimääräisesti ulkomaan kokemuksen tuomaa lisäarvoa työurallaan.

Korkeakoulutettujen muutto toiseen maahan on yleensä tilapäistä – aivovuoto Suomesta on oletettua harvinaisempaa

Suuri osa korkeakoulutetuista palaa takaisin Suomeen ja ulkomailla ollaan melko lyhyt aika. Vain 5 % naisista ja 3 % miehistä oli ollut ulkomailla yli 10 vuotta. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että paluun keskeisimpiä syitä ovat läheiset ja ystävät tai halu asua Suomessa. Moni arvostaa Suomen luontoa, turvallisuutta ja sosiaaliturvan tasoa kuten perhevapaa- ja koulutusjärjestelmää.

Yleisimmin palataan Ruotsista (naiset 22 %, miehet 20 %). Vaikka elämme globaalissa maailmassa, silti vain harvan Suomeen muuttavan korkeakoulutetun paluumuuttajan taustamaa oli Euroopan ulkopuolella. Ainoastaan Yhdysvallat nousi sekä naisilla että miehillä 10 yleisimmän taustamaan joukkoon.

– Suomen kannalta voisi olla suotavaa, että korkeakoulutettu väestömme viettäisi enemmänkin tilapäisiä ajanjaksoja vieraammissa maissa ja kulttuureissa, ja toisi sieltä palattuaan uusia ajattelumalleja ja verkostoja. Tämä inhimillinen pääoma voisi rikastuttaa sekä työpaikkoja että työelämää laajemmin, arvelee Toivanen.

Tutkimus

• ”Korkeakoulutetut Suomessa syntyneet paluumuuttajat ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille” tutkimuksessa selvitettiin Tilastokeskuksen kokoamalla kansallisesti edustavalla rekisteriaineistolla, keitä korkeasti koulutetut paluumuuttajat ovat ja miten he sijoittuvat työmarkkinoille paluunsa jälkeen.
• Vuonna 2023 Suomesta muutti ulkomaille 8 763 ja Suomeen muutti 7 123 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisten maastamuutto oli suurinta 25–34-vuotiaiden (2 740 hlöä) ja 15–24-vuotiaiden ikäluokissa (1 997 hlöä). Myös Suomen kansalaisten maahanmuutto oli suurinta 25–34-vuotiaiden keskuudessa (1 773 hlöä).
• Korkeakoulutetuista paluumuuttajista naisia oli 49 ja miehiä 51 prosenttia, kun vertailuväestöllä vastaavat osuudet olivat 55 ja 45 prosenttia. Suuri osa paluumuuttajista oli yksin eläviä (naiset 39 %, miehet 33 %).
• Tutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON-hanke. Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Artikkelit

Toivanen, M, Airaksinen, J, Varje, P, Turunen, J, Koskinen, A. & Väänänen, A. (2025) Time spent abroad as a source of human capital – A nationwide study. International Migration, 63, e70011.

Toivanen, M, Airaksinen, J, Varje, P, Koskinen, A. & Väänänen, A. (2025) Korkeakoulutetut Suomessa syntyneet paluumuuttajat ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille. Yhteiskuntapolitiikka 90 (1), 20–33. YP 1/25: Korkeakoulutetut paluumuuttajat työmarkkinoilla - YP-lehti

Lisätiedot

Minna Toivanen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506, minna.toivanen@ttl.fi

Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 511 0530, ari.vaananen@ttl.fi